Vakaa euroalue on Suomen etu

Kuukausi eduskuntavaalien jälkeen poliittinen päiväjärjestys alkaa vähitellen selkiytyä. Kuluneella viikolla moni asia alkoi loksahdella kohdalleen; kokoomus ja sosiaalidemokraatit löysivät yhteisymmärryksen Euroopan talouden vakauttamisesta, perussuomalaiset päättivät vetäytyä hallitusvastuusta ja hallitustunnustelija Jyrki Katainen teki esityksen hallituspohjasta. Tavoitteena on, että varsinaiset hallitusneuvottelut päästäisiin aloittamaan keskiviikkona.

Niin eduskuntavaalien alla kuin jälkeenkin poliittinen keskustelu on pyörinyt hyvin tiiviisti Portugalin tukipaketin ja Euroopan talouden vakauttamisen ympärillä. Monia kansalaisia saman teeman jauhaminen on epäilemättä alkanut jo kyllästyttää, kun kotimaan asioissakin olisi riittämiin puimista.

Käytännössä Suomi on kuitenkin niin riippuvainen maailmantaloudesta, että Euroopan talouden vakauttaminen on se pohja, jolle myös kansallista hyvinvointia rakennetaan.

MUUTAMAN vuoden takaa meillä on karmea kokemus siitä, mitä finanssikriisi pahimmillaan voisi Suomelle merkitä. Amerikkalaisen investointipankin kaatuminen syksyllä 2008 tyrehdytti kansainvälisen kaupan ja investoinnit. Suomen bruttokansantuote romahti kahdeksan prosenttia, ja kansantaloudestamme katosi pysyvästi kymmenien miljardien verotulot. Eläkerahastojen arvosta katosi 17 miljardia euroa.

Tuolloin Suomen yritysten taseet ja kansantalous olivat niin vahvassa iskussa, että hallitus pystyi lisävelanotolla elvyttämään ja välttämään suurtyöttömyyden. Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

Jos uusi taantuma iskisi, meillä ei olisi enää mahdollisuutta paikata vajetta lisävelalla ja elvytyksellä. Siksi kokoomukselle on ollut tärkeää pyrkiä kaikin keinoin estämään uusi lama.

Suomelle ainoa tavoite Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainoittamisessa sekä EU:n vakausmekanismien perustamisessa on ollut turvata suomalaisten työpaikat ja hyvinvointi.

Euroalueen jäsenyys on ollut meille suomalaisille pääasiassa suuri etu. Mutta on turha kuvitella, että asioilla olisi aina vain ruusuinen puolensa. Nyt on vaikeammat ajat, mutta ratkaisu ei ole pään työntäminen puskaan. Vastuullisten tahojen on toimittava.

KULUNEELLA viikolla enemmistö eduskuntapuolueista pääsi yhteisymmärrykseen Suomen toimintalinjasta Euroopan talouden vakauttamiseksi. Tämä on erinomainen asia.

Kokoomuksen ja SDP:n johdolla linjattiin, että Suomi tiukentaa linjaansa talouskriisien hoitamisessa ja Suomen kokonaisvastuita rajataan.

Portugalin lainaohjelman lisäehdoksi edellytämme, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajiensa kanssa näiden pysymiseksi maassa. Samoin Portugalin on varmistettava EU-maiden lainojen takaisinmaksu myymällä omaisuuttaan.

Olennaista on sopia rahoitusjärjestelmän pelisäännöistä. Vuonna 2008 käynnistyneeseen finanssikriisiin ja nyt esillä oleviin ongelmiin, on reagoitava laaja-alaisesti, jotta tällaiset kriisit voidaan välttää tulevaisuudessa.

Jatkossa sijoittajille tulee riski menettää varansa euroalueen velkakirjoissa. Suomen esittämät yhteistoimintalausekkeet tuovat suurimman markkinariskin uudessa eurojärjestelmässä. Niiden ansiosta hallittu velkajärjestely on jatkossa mahdollinen. Riskin mukainen lisäkorko on siten jatkossa mukana sijoituspäätöksissä.

Moni kysyy, miksi ongelmamaita ei voisi laittaa jo nyt velkajärjestelyyn.

Hallittua velkajärjestelyä ei ole olemassa ilman sen sääntöjä velkapapereissa tai tahoa, joka ottaisi vastuulleen taata koko lainapotti. Kun olisi ilmeistä, että hallitun velkajärjestelyn takaajana olisi EU- tai euromaat, eivät Suomen vastuut suinkaan pienenisi, vaan jopa moninkertaistuisivat velkajärjestelyssä. Siksi velkojen maksamatta jättäminen ei ole mikään ratkaisu.

Suomen hyvinvoinnin ja suomalaisten työpaikkojen etu on vakaa euroalue. Tämän eteen uuden hallituksen ja eduskunnan on tehtävä työtä.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Keski-Suomesta ja opetusministeri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.