Vakuudet vai velkoja anteeksi?

Suomella on vahva maine kansainvälisen politiikan luotettavana yhteistyökumppanina.

Lähtökohta on ollut Suomen tie hävityn sodan jälkeen demokraattisten markkinatalous- ja vapaakauppamaiden ryhmään. Keskeistä oli edetä varovasti yhteistyötä lisäten ja Suomen ulkopoliittinen erityisasema huomioiden. Se ei olisi ollut mahdollista, ellei Suomi olisi osoittanut olevansa yhteistyökykyinen, sopimuksia tunnollisesti noudattava maa. Suomi on aina pelännyt jäämistä ulkopuolelle ja yksin.

Euroopan unionin jäsenmaana tämä on merkinnyt Suomen hyvää mainetta kunnollisena yhteisön jäsenmaana, joka nurkumatta kantaa pienen osansa yhteistyön ikävistäkin velvoitteista.

SUOMEN linja on tähän saakka merkinnyt kuuliaista osallistumista Kreikan ja muiden kriisiytyneiden euromaiden tukemiseen.

Mutta nyt Suomen linja on uusi. Hallitus ja aivan erityisesti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on ilmoittanut, että Suomi ei osallistu Kreikan seuraavaan tukipakettiin ilman vakuuksia. Urpilaisen ilmoitus on täysin yksiselitteinen.

Moni arvovaltainen taho - muiden muassa komissaari Olli Rehn - on ilmoittanut, että vakuuksien saaminen on tuskin mahdollista.

Urpilainen selviytyi Brysselissä ensimmäisestä erästä kohtuullisesti - tai ainakin hän sai poliittista tuulensuojaa. Hän sai Suomen vakuusvaatimukselle ymmärtämystä ja asia luvattiin selvittää.

Vakuusasian selvittäminen on sentään enemmän kuin mitä sai se Karjalan siirtoväen lähetystö, jolle ministeri Emil Luukka antoi "myötätuntoa ja lohdutusta".

Jos Suomi saa vakuudet, on se hallituksen ja erityisesti sosiaalidemokraattien suuri poliittinen voitto.

Mutta entä jos vakuuksia ei saada?

Muuttuuko Suomen EU-politiikka perussuomalaisten linjan mukaiseksi, eli Suomi siirtyy euroalueen vakautuspolitiikan ulkopuolelle seurauksista piittaamatta?

Vai syökö hallitus lupauksensa ja maksaa kiltisti osansa Kreikan tukipaketista?

ILMEISESTI esille tulee kolmas mahdollisuus, ja siinä voi jopa olla selitys sille, että Suomen hallituksella on varaa ehdottomaan jyrkkyyteen vakuusasiassa.

Brittiläisen laatulehden Financial Timesin mukaan valtiovarainministerien kokouksessa Brysselissä keskustellaan myös Kreikan velkojen huomattavasta leikkauksesta.

Kun kysymyksessä on yksi maailman arvostetuimmista talouslehdestä, on se tässä tapauksessa "tavallisesti luotettava taho".

Siinä olisi Suomen hallitukselle ulospääsy siitä umpikujasta, jota ehdoton vakuuksien vaatimus pahimmassa tapauksessa voi merkitä. Hallitus voisi ilmoittaa, että Suomi luopuu kompromissina vakuuksista, koska vaatimus sijoittajien vastuusta on toteutumassa.

SELVÄÄ tietenkin on, ettei päätöstä Kreikan velkojen leikkauksesta tehdä Suomen hallituksen auttamiseksi ulos umpikujasta, vaan se alkaa olla väistämätön realiteetti myös euroalueen suurvalloille.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.