Valaistunutta vihapuhetta

Rohingya-muslimien ja buddhalaisten levottomuudet Burmassa eli Myanmarissa nousevat suomalaisessa julkisuudessa esiin vain satunnaisesti kuten Ylen muslimi-illassa 29.10. Keskusteluun eri uskontoihin liitetyistä stereotypioista tuotiin myös muslimivihaa lietsovat ja väkivaltaan yllyttävät buddhalaismunkit, joita täällä on tavattu pitää mielenrauhan, tyyneyden ja henkisen harmonian perikuvina.

Toimittaja Rauli Virtanen on käynyt Burmassa kuuntelemassa maan tunnetuimpiin vihan apostoleihin kuuluvan apotti Wirathun saarnoja. Vaikka Wirathu julistaa muslimien vastaista vihaa, hän kutsuu itseään ”Burman Osama bin Ladeniksi”. Wirathun mukaan muslimit yrittävät saada Burmassa aikaan jihadin, pyhän sodan, ”valloittaakseen maamme” (Suomen Kuvalehti 1.11. 2013).

Munkkien tulilinjalla ovat ensisijaisesti Burman muslimivähemmistöön kuuluvat rohingyat. YK:n mukaan he ovat maailman vainotuin ihmisryhmä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kuvannut rohingya-kansan vainoa etniseksi puhdistukseksi.

Burman noin 800 000 rohingyaa ovat sunnimuslimeja, jotka ovat asuneet maassa 1100-luvulta saakka. Hallitus pitää heitä silti naapurimaa Bangladeshista lähteneinä laittomina bengalilaisina siirtolaisina, joilla ei ole Burman kansalaisuutta eikä sijaa burmalaisessa yhteiskunnassa. Bangladeshissa rohingya-väestöä ei pidetä bengaleina eikä bangladeshilaisina.

Burmassa järjestettiin edellinen väestölaskenta vuonna 1983. Laillisesti tunnustettuja etnisiä vähemmistöjä kirjattiin 135, mutta rohingyat eivät joukkoon kuulu. Nyt rohingyat pelkäävät katoavansa kokonaan väestökartalta ensi kevään väestölaskennassa.

Muslimien vaino on synnyttänyt suuren sisäisen pakolaisongelman, joka pyrkii purkautumaan myös ulkomaille. YK:n mukaan Burmasta on kesäkuun jälkeen paennut jo 28 000 ihmistä, pääosin rohingya-muslimeja. Rohingyat ovat luomassa Etelä-Aasian merille pakolaisaallon, jota on jo verrattu Etelä-Vietnamin venepakolaisten tulvaan 1970-luvulla. Kymmenien pakolaisten veneturma Bengalinlahdella sunnuntaina jäi uutisena Thaimaan turistikohteen lauttaonnettomuuden jalkoihin.

Burman tunnetuin poliitikko, rauhan nobelisti ja vastikään Euroopan parlamentin jo vuonna 1990 myöntämän Saharov-palkinnon pokannut Aung San Suu Kyi on johdonmukaisesti vaiennut rohingya-muslimien kohtelusta jo vuosia. Syynä on ilmeisesti se, että hän haluaa varmistaa maansa buddhalaisen valtaenemmistön äänet ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Presidentti Thein Sein aloitti parisen vuotta sitten uudistusohjelman, joka on auttanut Burmaa murtamaan kansainvälisen eristyksensä pitkän sotilasvallan jälkeen. Varsinkin Yhdysvallat on näkyvästi kiitellyt Burmaa ihmisoikeustilanteen paranemista.

Avautumisen ansiosta Burma isännöi ensi kuussa Kaakkois-Aasian urheilukisoja ja on ensi vuonna alueen maiden yhteistyöjärjestön Aseanin puheenjohtaja. Kansainvälinen julkisuus luo mahdollisuuksia puuttua myös Burman ihmisoikeusloukkauksiin – sikäli kuin niihin taaskaan halutaan toden teolla tarttua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.