Vallankäytön välineet

Mediassa on viimeisten vuosien aikana keskusteltu paljon asusteiden, asenteiden ja asentojen vaikutuksesta työnhakutilaisuuksissa ja neuvotteluissa.

Suomalainen suurissa kaupungeissa työskentelevä nykynainen onkin tietoisesti alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota käsilaukkuunsa, kengän kiiltoon ja poistanut kädet puuskassa muita vastaan -asennon käytöstään.

- Nostettuani isokokoisen laadukasta nahkaa olevan siistein ompelein työstetyn käsilaukkuni pöydälle ja nojautuessani vastapuolta kohtaan, muuttui neuvottelun suunta, kertoi eräskin tuttavani.

Liekö tuossa perää, ajattelee moni, mutta ei se varmasti ainakaan pahaa tehnyt. Varsinkin miesvoittoisessa bisnesmaailmassa, mutta myös ihan jokapäiväisissä kohtaamisissa nainen on alkanut käyttää aseenaan sitä omintaan - naisellisuutta, herkutellen ja hiukkasen liioitellen.

Miten on sitten miesten laita? Ovatko asiallisen ja uskottavan bisnesmiehen tuntomerkit edelleen toisiin sulautuminen ja värittömyys - harmaa peruspuku ja siististi ja mitäänsanomattomasti leikattu frisyyri?

Viime viikolla silmiini sattui mitä mainioin artikkeli ruotsalaisessa Dagens industri -lehdessä. Juttu käsitteli kotlettikiharoita, rasvalettiä.

Tästä ns. rasvakampauksesta on Ruotsissa tullut statussymboli, voiman ja korkean aseman merkki, vallankäytön väline. Takatukkamiehillä menee lahden takana hyvin. Heitä löytyy niin kuningasperheestä kuin korkeilta liikealan paikoilta sekä viihdemaailman huipulta.

Kotlettifrisyyri on Ruotsissa otettu nyt myös sanakirjan sanaksi sen tämän hetken yhteiskuntaa kuvaavan merkityksen vuoksi. Menestyksen kehtoon viitaten sitä on alettu kutsua myös Östermalm-frisyyriksi.

Nelikymppinen miestuttavani kävi parisen viikkoa sitten työhaastattelussa helsinkiläisessä firmassa. Psykologinen testi ja haastattelu sujuivat loistavasti, kunnes työnantaja huolestuneena sai kysytyksi: - Mutta miten on herran uskottavuuden laita? Nuo rasvaiset niskakiharat ja hiukkasen keikarimainen asustus eivät välttämättä vakuuta.

On tiettävää, ettei värikkäisiin taskuliinoihin ja niihin sointuviin sukkiin olla Suomessa totuttu, mutta viekö punainen sukka liikeuskottavuuden? Mielestäni se vain osoittaa kyseisen henkilön itseluottamusta. Tukholman Stureplanilla tähän tapaan sonnustautuneet bisnesmiehet kansoittavat lounasaikaan kaupungin kahvilat.

"Svedujen homostelua!" tiuskahti eräs puolituttu kysyessäni hänen mielipidettään asiaan.

Niin tai näin, on sitä naisena mukavampi katsella. Hyvin istuvat puvut, värikkäät, tarkkaan harkitut asusteet ja se "Östermalmsfrisyr" antavat naiselle enemmän kuin kotoinen harmaa virta jenkkisiileineen.

Suomalaiset miehet, ottakaa meidät naiset kiinni, antakaa meille silmänruokaa - ottakaa käyttöön Eira-frisyyri, jos itsetunto ja asenne riittävät.

Kirjoittaja on pariisilaistunut ex-malli ja äiti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.