Valmistunut, älä usko tilastoharhaa

Tänä viikonloppuna perheissä juhlitaan tuhansien nuorten ammattiin valmistumista.

Ehkä monen juhlavieraan mieleen nousevat huolestuttavat uutiset nuorisotyöttömyydestä. Ja ehkä tahdittomimmat jopa virittävät keskustelun näkemistään otsikoista: ”Joka viides suomalainen nuori on työtön” tai ”Nuorisotyöttömyys kasvaa Suomessa”. Tällöin kuvitellaan, että kyse on koko ikäryhmästä, vaikka kyse on ikäryhmän työvoimasta.

Totta on, että nuorisotyöttömyys on valtava ongelma erityisesti Euroopan kriisimaissa. Ongelma se on Suomessakin, mutta meillä tilanne ei ole läheskään niin dramaattinen kuin tilastot antavat ymmärtää.

Suomen kohdalla mittausharha syntyy sinänsä positiivisesta asiasta: Suomessa valtaosa nuorista todella on koulutuksessa toisin kuin monissa muissa maissa, Euroopassakaan.

Virhe syntyy siitä, että virallisissa kansainvälisissä työttömyystilastoissa myös päätoiminen opiskelija kirjautuu – etenkin keväällä – työttömäksi. Useimmat nuorethan hakevat ainakin kesätöitä. Tästä syntyy tilastoihin valtava piikki, joka nostaa nuorisotyöttömyyden keskiarvoa.

Kesätöiden lisäksi monet nuoret ilmoittavat haluavansa tehdä satunnaisesti töitä myös lukukausien aikana. Myös he nostavat tilastoissa nuorison työttömyysastetta.

Dagens Nyheter ja Helsingin Sanomien verkkolehti uutisoivat tällä viikolla, että Suomessa ei kirjattaisi kesätöitä hakevia päätoimisia opiskelijoita työttömäksi. Näin kuitenkin Tilastokeskuksen virallisissa työttömyysluvuissa tehdään, eikä se ole virhe, vaan kansainvälinen yhtenäinen käytäntö. Siksi suomalaisten korkea kouluttautumisen aste vääristää kansainvälisessä tilastoinnissa meidän nuorisotyöttömyyslukujamme.

Erityisen suurena mittausvirhe näkyy alle 20-vuotiaiden työttömyysasteessa. Useimmat heistä ovat koulussa ja monet heistä hakevat ainakin kesätöitä.

Koulupudokkaat ovat luku sinänsä ja jokaisesta heistä on syytä olla huolissaan. Eikä missään nimessä pidä ymmärtää väärin, kun sanoo, että myös pudokkaat tuovat nuorisotilastoihin harhan.

Harha saa alkunsa siitä, että 15–19-vuotiaissa on hyvin vähän oikeasti työvoimaksi luokiteltavaa väkeä: valtaosahan on kouluissa. Kuitenkin työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta. Kun 15–19-vuotiaissa varsinaista työvoimaa on todella vähän ja toisaalta kirjatut koulupudokkaat ovat aidosti työttömiä, tulee tämän ikäisten tilastollisesta työttömyysasteesta todella suuri. Näin siksi, koska työttömät koulupudokkaat muodostavat suurimman osan kyseisen ikäluokan työvoimasta.

On ymmärrettävää, että nuorison työttömyysasteen ajatellaan kuvaavan nuorten työttömien osuutta koko heidän ikäryhmästään. Mutta ei se niin mene. Työttömyysaste lasketaan siis ikäryhmän työvoimasta. Ja samalla työhaluiset koululaiset ja opiskelijat – vaikka eivät työvoimaa olekaan – kirjautuvat työttömiksi ”rumentamaan” työttömyysastetta.

Niinpä, kun tänään perheissä juhlitaan tutkintonsa suorittaneita ja lukuvuotensa päättäneitä nuoria, ei nostetakaan keskustelun aiheeksi suomalaisten nuorten synkkiä työttömyystilastoja (Espanja ja Kreikka ovat kokonaan toinen asia). Puhutaan sen sijaan vaikka tulevaisuuden sunnitelmista. Tilastoharhoille ei oikeassa elämässä kannata antaa liian suurta painoarvoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.