Valtio ja Metson osinkosähläys

Kun keskisuomalaisen traktoriteollisuuden historiasta puhutaan, ei diplomi-insinööri Väinö Lindelliä (1918–2007) voi sivuuttaa. Monet muistavat hänen mainion esitelmänsä siitä, miten Jyväskylässä Tourulan tehtaalla kehitettiin Pikku-Valmet runsaat 60 vuotta sitten. Sotakorvaustilaukset alkoivat supistua ja Valmetin omistaja – valtio – ilmoitti, ettei ketään saanut irtisanoa, vaan oli kehitettävä uusia tuotteita.

Lindell totesi estelmässään itsestään selvänä asiana, että ”Suomi oli tuohon aikaan melko köyhä maa ja ihmiset tarvitsivat työpaikan”. Sotakorvausten loppuminen merkitsi rakennemuutosta. Se onnistui ja työpaikat säilyivät.

Pikku-Valmetin markkinarako oli pientilavaltainen maatalous. Tarvittiin traktori, jonka voima riitti yksisiipisen auran vetämiseen eli se korvasi hevosparin.

Traktorit ovat keskisuomalaisen teollisuuden menestyskertomus. Vakuuttava todiste on Valtran tehdas Suolahdessa.

Tämän päivän yleisesti käytössä oleva Valtra-traktori vetää vaivatta viisisiipistäkin auraa.

Metso Oyj:n historian yksi pääjuuri on Valmet. Valtio omistaa Metsosta 11 prosenttia. Valtiolla ei siis ole läheskään määräysvaltaa, mutta se on joka tapauksessa suuromistaja, jonka sana painaa – tai ainakin pitäisi painaa Metson asioissa.

Poliitikot ovat delegoineet valtion omistukset pörssiyhtiöissä Solidium Oy:lle, jossa valta on talouselämän huippunimistä koostuvalla hallituksella, puheenjohtajana Pekka Ala-Pietilä ja jäsenenä muun muassa yksi maan rikkaimmista miehistä, Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin.

Miten Solidium kantaa suuromistajana vastuuta Metsosta? Miten valtion omistajaetua valvotaan?

Solidiumin toimitusjohtaja Kari A. J. Järvinen sanoo painokkaasti, että Metson hallituksessa ei ole valtion edustajaa, vaan hallituksen jokaisen jäsenen velvollisuus on valvoa jokaisen osakkeenomistajan etua.

Osakkeenomistajien etujen turvaamisessa Metson hallitus on sählännyt yhtiötä ja sen mainetta vahingoittavalla tavalla. Metson hallitus päätti kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle päättämään lisäosingosta. Ilmeisesti Solidiumissakin tuumittiin, että noin 8 miljoonan euron lisä valtion osinkotuloihin olisi hyvä asia.

Mutta Metson hallitus totesikin erehtyneensä ja peruutti esityksensä. Tilanteen täytyy olla Solidiumin johdonkin kannalta nolo. Sillä on vastuu valtion eduista Metsossa, mutta merkkejä Solidiumin kriittisyydestä Metson hallituksen toimia kohtaan ei ole ollut havaittavissa. Sen sijaan poliitikot – toisin sanoen Solidiumin omistajien edustajat – tekivät joukolla ja äänekkäästi selväksi, että Metson ylimääräinen osinko olisi hävytöntä.

Valtion omistajaohjaus Metsossa on ollut melkoista sähläystä. Ovatko Metson hallituksen toimet osinkoasioissa sen syy vai seuraus?

Miksi valtion omistukset sekä niihin liittyvä valta ja vastuu pörssiyhtiöissä on siirretty erilliselle yhtiölle? Miksi valta ja vastuu eivät ole elinkeinoministerillä ja sitä kautta maan hallituksella?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.