Vanha Keuruu, timanttimme

Keuruun kaupungin matkailutoimen Teräsruusu-palkinto myönnettiin alkuvuodesta Keuruun seurakunnalle. Kiitosta annettiin etenkin pitäjän viiden kirkon säilyttämisestä ja vaalimisesta sekä keskustan Kangasmannilan kivinavetan ja vanhan pappilan entisöinnistä.

Kivinavetan muuntumisesta kulttuuri- ja matkailukeskus Kamanaksi on tänä vuonna kulunut 15 vuotta ja pappilan avaamisesta juhla-, kokous- ja kohtaamispaikkana 10 vuotta.

Palkitsemisperusteluissa todettiin, että seurakunnan omistamat kulttuurihistorialliset helmet ovat tärkeitä lenkkejä paikallisten matkailukohteiden ketjussa ja tapahtumien näyttämönä. ”Vanhan Keuruun alueen kehittämistä voidaan turvallisin mielin suunnitella tuleville vuosille”, linjattiin.

Seurakunta on saanut vanhan pappilan ja kivinavetan kunnostamisesta kiitosta ja tunnustuksiakin, esimerkiksi Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon vuonna 2005. Keuruun keskustaa ei voisi enää kuvitellakaan ilman Vanhan Keuruun tyylikästä ja toiminnallista ydintä – vanhaa pappilaa ravintoloineen ja aittoineen sekä Kamanaa museoineen ja tavernoineen.

Nykykeuruulaisten ylpeydenaihe syntyi itse asiassa vasta, kun seurakunta suururakoillaan hioi ränsistyneistä rakennuksistaan timantteja. Vuonna 1903 rakennettu pappilan kivinavetta ehti palvella jopa korjaamona ja rapistua pahoin, ennen kuin seurakunta tarttui toimeen ja taikoi sen uuteen kukoistukseen.

Vuonna 1813 valmistunut pappila palveli kahdentoista kirkkoherran asuntona, mutta sittemmin myös päiväkotina ja tyhjänpanttina, kunnes ennallistava peruskorjaus toi sille uuden elämän.

Vanha Keuruu hahmottui näiden kahden kulttuurikohteen ympärille. Nyt alue pitää sisällään muiden muassa vuonna 1892 valmistuneen uuden kirkon, 1758 käyttöön otetun vanhan kirkon, 1897 avatun rautatieaseman, kotiseutumuseon ja Punnosen talon.

Tätä nykyä kirkot ovat tärkeitä myös vaikkapa kesäisten Soiton paikka -konserttien tyyssijoina, rautatieasemalla ja Punnosessa pidetään näyttelyitä. Kotiseutumuseolla muistetaan tänä suvena Keuruulta maailmanmaineeseen noussutta näyttelijätär Mirjami Kuosmasta, ja museossa esitellään keskisuomalaista nykytaidetta.

Vanha Keuruu on myös tori-iltojen ja tapahtumien keskipiste ja aittashoppailupaikka. Hauska uutuus on keuruulaiskirjailija Hannele Huovin luomien leikkikarhuhahmojen Urpon ja Turpon kesäkodin ja taidepolun saaminen Kamanan ja pappilan miljööseen.

Yksi suuri suunnitelma on vielä toteuttamatta: Huoneistohotelli Runon rakentaminen alueelle. Keskustahotelliyritys karahti ensiyrittämällä karille, mutta ensi keväänä liikkeellä on tarkoitus olla uusilla rahoituskuvioilla.

Vanha Keuruu on nyky-Keuruun sielu, Kamana ja vanha pappila sen sydämiä – kiitos seurakunnan.

Seudulle voisi luoda myös Vanhan Haapamäen, rautatieläiskylän. Haapamäen keskusta kun on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö ja maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, vaikkei kaikin paikoin siltä näytäkään.

Kunpa vain Haapamäelläkin löytyisi konsti päästä pois kehitystä jarruttavasta pattitilanteesta...

Kirjoittaja on Keuruun aluetoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.