Vanha viha roihahti

Vietnamissa on nähty rajuja Kiinan vastaisia protesteja, joiden kohteina ovat olleet kiinalaisten tehtaat ja kiinalaiset työntekijät. Kymmeniä ihmisiä on kuollut, kun tehtaita on poltettu.

”Vakavan huolensa” ilmaissut Kiina on kehottanut kansalaisiaan ja yrityksiään Vietnamissa varovaisuuteen. Syytä onkin, sillä kansojen suhteissa on paitsi historiallisen vanhoja myös suhteellisen tuoreita epäluuloja.

Nyt Vietnamin ja Kiinan välit kiristi kiinalainen porauslautta, jonka Kiina toi maiden kiistellylle merialueelle. Maiden vanha riita rajoista Etelä-Kiinan merellä leimahti, kun lauttaa suojelleet kiinalaisalukset ajoivat Vietnamin mukaan tahallaan paikalle tulleiden vietnamilaisten rajavartioalusten päälle.

Kiina pitää lähes koko Etelä-Kiinan merta omana aluevetenään, mutta Vietnamin lisäksi myös Filippiinit, Taiwan, Malesia ja Brunei katsovat, että niilläkin on oikeus samoihin luonnonvaroiltaan rikkaisiin merialueisiin.

Nuoremmalle sukupolvelle koko Vietnam voi olla pelkkä viidakkosota, jossa vietnamilaiset ovat elokuvaviihteen pahiksia. Mutta vietnamilaisten rooli historiassa on merkittävämpi: he ovat karkottaneet maastaan niin kiinalaiset, ranskalaiset kuin amerikkalaisetkin.

Vietnamin sodassa – tai Amerikan sodassa, kuten vietnamilaiset sanovat – kuoli lähes kolme miljoonaa ihmistä, heistä 60 000 amerikkalaisia sotilaita. Sota loppui amerikkalaisten osalta yli 40 vuotta sitten, vuonna 1973.

Etelä-Vietnam kukistui vain pari vuotta myöhemmin. Kiinan ja yhdistyneen Vietnamin intressit Indokiinassa törmäsivät ennen pitkää naapurimaassa Kamputseassa, kuten Kambodzhaa silloin kutsuttiin. Vietnam kukisti 1970-luvun lopulla Kamputseassa hirmuhallintoaan Kiinan tuella pitäneet punaiset khmerit vaikka tiesikin invaasionsa merkitsevän selkkausta Kiinan kanssa.

Kiina aloittikin syksyllä 1978 joukkojensa keskitykset Vietnamin rajalle. Hyökkäys Vietnamiin alkoi helmikuussa 1979 puolen miljoonan sotilaan ja 800 hävittäjän voimin. Kiina vetäytyi Vietnamista kuukauden kuluttua ilmoitettuaan saavuttaneensa sotilaalliset tavoitteensa. Noin 28 000 kiinalaista kaatui ja 43 000 haavoittui. Vietnamin tappiot olivat lähes kolminkertaiset.

Keskustelua sodan mielekkyydestä käytiin Kiinassakin. Silloinen Kiinan johtaja Deng Xiaoping julisti, että sotaretki oli ”oppitunti” Vietnamille sekä lisäksi hyödyllinen puolustusvoimien ja koko kansantalouden tehokkuuden kokeilu.

Kiistat merillä ovat eläneet omaa elämäänsä. Kiina miehitti esimerkiksi Vietnamilta valtaamansa Paracel-saaret jo 40 vuotta sitten eli ennen rajasotaa.

Suurpoliittiset asetelmat ovat nyt kuitenkin aivan toiset kuin muutama vuosikymmen sitten. Tammikuussa 1979 Kiinan Deng matkusti Washingtoniin kysymään Yhdysvaltain suostumusta sotaretkelleen Vietnamiin, sillä Vietnamilla ja Neuvostoliitolla, jota Kiina piti globaalin tasapainon epävakauttajana, oli puolustussopimus. Nyt Yhdysvallat ja Vietnam ovat lähestulkoon liittolaisia, joille sotilaallisesti varustautuva Kiina on yhteinen uhka. Vietnam on toki yhä vain pikkunappula suurvaltojen strategisissa peleissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.