Vanha viha taas liekeissä

Pohjois-Korean viime viikkojen uhmakkuus on hallinnut maailman uutisvirtoja Aasiasta niin, että monet maanosan muut tapahtumat ovat jääneet pitkälti huomiotta. Niihin kuuluvat levottomuudet Burmassa eli Myanmarissa.

Rohingya-muslimien ja buddhalaisten yhteenotoissa eri puolilla Burmaa on surmattu kymmeniä ihmisiä. Kymmeniä taloja ja moskeijoita on poltettu, tuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Yhteenottojen tapahtumapaikkoihin tutustuneen YK-lähettiläs Vijay Nambiarin mukaan ”väkivaltaa oli tehty lähes raakalaismaisella tehokkuudella”.

Pitkään sotilasjuntan pimennossa eläneen Burman viestintäolot ovat vielä kehittymättömät. Ulkomaailmaan leviävät Burma-uutiset kertovat väestöryhmien vihamielisyyksistä joskus vain välillisesti.

Viikko sitten Rangoonissa ainakin 13 lasta kuoli muslimikoulun tulipalossa. Kyseessä oli ilmeisesti sähköviasta johtunut onnettomuus, mutta taustalla oli väestöryhmien konflikti – uhrit eivät päässeet pakoon, koska rakennuksen ovet oli lukittu levottomuuksien pelossa.

Perjantaina kotimaansa väkivaltaisuuksista raivostuneet Burman muslimipakolaiset surmasivat kahdeksan buddhalaista maanmiestään pidätyskeskuksessa Indonesiassa nähtyään uutiskuvia kotimaansa levottomuuksista.

Burman presidentti Thein Sein on yrittänyt hillitä yhteenottoja poikkeustiloilla ja ulkonaliikkumiskielloilla. Poliittiset reaktiot ovat kuitenkin olleet vaatimattomia siihen nähden, että väkivalta uhkaa Burman orastavaa demokratiakehitystä ja voi voimistaa uudelleen armeijan roolia maassa.

Esimerkiksi Burman tunnetuin poliitikko, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Aung San Suu Kyi puolueineen on ollut huomiota herättävän hiljaa levottomuuksista. Sen sijaan hän on veljeillyt maan armeijan kanssa. Ehkä vuoden 2015 vaalit ovat saaneet poliitikot varovaisiksi. Toisaalta rauhan nobelisti ei tuominnut edellisiäkään muslimien ja buddhalaisten yhteenottoja viime vuonna.

Burman 60-miljoonaisesta väestöstä viitisen prosenttia on muslimeja. Heidän taustansa on pääosin Intiassa, Kiinassa ja Bangladeshissa.

Burman noin 800 000 rohingyaa ovat sunnimuslimeja, jotka ovat asuneet maassa 1100-luvulta saakka. Hallitus pitää heitä silti naapurimaa Bangladeshista lähteneinä laittomina bengalilaisina siirtolaisina, joilla ei ole Burman kansalaisuutta eikä sijaa burmalaisessa yhteiskunnassa. Rohingyat eivät kuulu Burman 135:een laillisesti tunnustettuun etniseen vähemmistöön.

On irvokasta, että väkivallan kasvu näyttää liittyvän demokratian laajenemiseen. Sananvapautta Burmassa on viime aikoina lisätty, ja se on antanut julkisuudessa tilaa myös vääränlaiselle nationalismille ja vanhoille ennakkoluuloille. Vaikutusvaltaisten buddhalaismunkkien kerrotaan saarnaavan suvaitsemattomuutta ja vihaa muslimeja kohtaan.

Tällä kertaa levottomuudet leimahtivat tiettävästi riidasta kultaisesta hiuspinnistä kultasepänliikkeessä. YK-lähettiläs Nambiar piti ilmeisenä, että paikallisia hyökkäyksiä muslimeja vastaan on masinoitu ulkoa päin. Rohingya-muslimeihin liitetyt stereotypiat näyttävät kaatuvan kaikkien Burman muslimien päälle.