Vanhat pelurit Syyria ja Iran

Vanhat liittolaiset Syyria ja Iran löivät lisää löylyä Lähi-idän strategisiin karttahuoneisiin laivastovierailulla, joka oli ilmeinen koepallo murrosta elävälle Egyptille ja alueen nopeista muutoksista huolestuneelle Israelille.

Kaksi iranilaista sota-alusta purjehti Suezin kanavan kautta vierailulle Syyriaan ensi kertaa Iranin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Israel ilmoitti jo etukäteen pitävänsä iranilaisalusten pääsyä lähivesilleen provokaationa, mutta Egyptin väliaikainen hallitus antoi laivoille kulkuluvan. Sopimusten mukaan kanava on auki kaikkien maiden aluksille.

Laivastovierailulla ilmoitettiin henkilöstön vaihto-ohjelmasta ja yhteisistä merivoimien harjoituksista suhteiden vahvistamiseksi. Iranin laivaston komentaja Habibollah Sayyari korosti "koulutuspurjehduksen" rauhanomaista luonnetta, mutta Iranin Syyrian-suurlähettiläs Ahmad Mousavi käytti jo kovempia ilmauksia arvioidessaan Yhdysvaltain läsnäoloa Lähi-idässä.

YHDYSVALTAIN presidentti George W. Bush nimesi Iranin osaksi "pahan akselia" tammikuussa 2002. Syyria pääsi samaan joukkoon saman vuoden toukokuussa, kun Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs John R. Bolton nimesi sen yhdeksi "roistovaltioista".

Syyrian ja Iranin kumppanuudella on pitkät juuret, joissa on paljon vihollisen vihollinen -logiikkaa. Syyria tuomitsi erillisrauhan, jonka arabimaista vaikutusvaltaisin eli Egypti teki Israelin kanssa syksyllä 1978. Tuomitsijoihin liittyi pian myös islamilaisen vallankumouksen läpikäynyt Iran. Egyptin presidentti Anwar Sadat sai maksaa rauhanteosta hengellään ja hänen seuraajansa Hosni Mubarak joutui arabimaailmassa eristyksiin.

Irakin johtaja Saddam Hussein aisti valtatyhjiön, halusi nostaa maansa alueelliseksi mahtitekijäksi ja uskoi hyötyvänsä hyökkäyksestä vallankumouksen heikentämään Iraniin. Irakin ja Iranin sotaa kesti lähes koko 1980-luvun ja se jakoi arabimaailman. Egypti, Jordania ja Persialahden maat tukivat Irakia, arabimaailman johtoon Egyptin ja Irakin kustannuksella pyrkineet Libya ja Syyria puolestaan Irania. Syyrian ja Iranin vaikutusvalta Libanonissa kasvoi niin, että maa alkoi muistuttaa vasallivaltiota.

KRIISIT Libanonissa ehtivät johtaa Yhdysvaltain ja Syyrian aseellisiin yhteenottoihinkin. Mutta sitten Saddam päätti hakea uutta mahtia hyökkäämällä Kuwaitiin.

Ensimmäiseen Persianlahden sotaan 1990-luvun alussa Syyria kelpasi Yhdysvaltain liittolaiseksi. Silloinkin Syyria halusi leikata Saddamin Irakin vaikutusvallan itselleen arabimaailmassa. Iranille Saddamin Irak oli luonnollisesti vastenmielinen uhka. Mutta maat tekivät jo tuolloin yhdessä selväksi, että ne eivät hyväksy ulkomaisten joukkojen pysyvää läsnäoloa Persianlahdella.

Saddamin kukistuttua lopulta toisessa Persianlahden sodassa Yhdysvaltain huolenaiheiksi Lähi-idässä palasivat Syyria ja nyt ydinohjelmallaan uhittellut Iran. Laivastovierailu viestii siitä, että vanhat liittolaiset aikovat ottaa alueensa poliittisista mullistuksista täyden hyödyn - yhdessä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.