Vappuvaikuttamista, marsseja ja skumppaa

Vappu on suomalaisen työn juhla, virallinen liputuspäivä, ylioppilaiden päivä ja kevään karnevaali. Se on sekoitus vanhan oikeiston ja vasemmiston perinteitä, pakanallisuutta, ruotsalaista ylioppilasperinnettä, suomalaista työväenperinnettä ja korkeakouluopiskelijoiden juhlaa.

Minulle vappu merkitsee ennen kaikkea opiskelijoiden juhlaa, mutta vaikka humalassa toikkaroivat opiskelijat kaupunkien viheralueilla ovatkin osa perinnettä, on kyse myös paljon suuremmista asioista. 1800-luvun lopulla Ranskassa kokoontunut työläisten Toinen Internationaali linjasi, että 1. toukokuuta 1890 on maailmanlaajuinen mielenosoitusten uhrien päivä ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Vapun rooli on täten myös tuoda esiin heikommassa asemassa olevien kansanosien ääni ja tänäkin vappuna vasemmisto ympäri Suomea järjestää vappumarsseja yrittäen noudattaa tuota visiota.

Vaikka itse olenkin terassilla edellä mainittujen marssien aikana, tunnen silti opiskelijana kanssasorrettujeni tuskan. Opiskelijat ovat tässä maassa liian pitkään olleet se hiljainen kansanosa, jonka yli on helppo kävellä. Kauas jäivät 60-luvun opiskelijaliike ja opiskelijoiden asema tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Tilalle astui hiljainen ja väsähtänyt massa, jolle syötettiin illuusio vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, oli kyse sitten kurssipalautteen antamisesta tai yhteiskunnallisesta kannanotosta. Meidät kasvatettiin passiivisiksi nössöiksi, joita suuret ikäluokat, nuo entiset opiskelijaliikkeen veturit, veivät kuin pässiä narussa.

Opiskelijoiden kollektiivinen ääni kuului kevään eduskuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa vuosiin vahvana ja haastavana Keski-Suomessa. Monien tahojen vastareaktio, joka mielestäni osaltaan kertoo työmme onnistumisesta, oli myös vahva. Yhteiskunta ei ole enää tottunut kantaaottaviin ja etujaan puolustaviin opiskelijoihin. Älkää kuitenkaan huolehtiko, te totutte nopeasti, sillä ilmassa olevien opintoaikojen ja opintososiaalisten etujen tiukennusten ansiosta opiskelijat ovat heräämässä horroksestaan.

Massiiviset kampanjat eivät kuitenkaan ole ainoa tapa tuoda opiskelijoiden ilosanomaa tahi hätähuutoa kansan tietoon. Esimerkiksi vappuna opiskelijat erottaa perusmassasta opiskelijahaalarit, nuo opiskelijoiden virkapuvut ja kulttuurimme symbolit, jotka kertovat mihin heimoon opiskelija kuuluu. Kulttuurimme tuo paljon enemmän vaikutuskeinoja, kuin edes itse ymmärrämme. Verkostomme on vahva, tarvitsemme vain rohkeuden hyödyntää sitä. Odotan yhä päivää, jona opiskelijat osoittavat mieltään kahlitsemalla itsensä alasti Kuokkalan siltaan.

Keskisuomalaista opiskelijoiden vappua vietetään vappuaattona Kirkkopuistossa Minna Canthin patsaan lakituksen ja vappupuheiden merkeissä. Vapunpäivänä kokoonnumme perinteiselle Harjun piknikille juhlimaan, laulamaan ja nauramaan. Tervetuloa rientoihin!

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn hallituksen puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.