Varsinainen piinaviikko

Euroalueen tulevaisuus on taas vaakalaudalla, eikä minkäänlaiseen iloon ole syytä Yhdysvalloissakaan. Torstaina kokoontuu ylimääräinen EU-huippukokous linjaamaan seuraavaa Kreikan pelastuspakettia, jonka lopullinen hionta kertaalleen jo lykättiin elo-syyskuulle. Markkinoilla halutaan vastauksia nyt, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole. Paketista tulee iso ja mitä ilmeisimmin myös hankala.

Yhdysvalloissa jatkuu taistelu liittovaltion velkakaton korotuksesta ja siihen liittyvästä budjettivajeen supistuspaketista. Nekin pitäisi ratkaista tällä viikolla.

Eurooppalaiseen tapaan markkinat ovat pullollaan huhuja siitä, mitä tuleva Kreikan pelastuspaketti sisältää. Yksityissijoittajat eli pankit ja vakuutuslaitokset aiotaan kytkeä mukaan operaatioon, mutta tavasta neuvotellaan yhä. Luottoluokittajat ovat jo ilmoittaneet, että yksityissijoittajien mukaantulo tavalla, joka pakottaisi ne tekemään alaskirjauksia Kreikan valtionlainoista, tulkitaan vähintään Kreikan osittaiseksi maksuhäiriöksi (selective default).

Europoliitikot näyttävät halukkailta ottamaan tämän vaihtoehdon vastaan, vaikka Euroopan keskuspankki on toistuvasti uhannut että se lopettaa siihen paikkaan Kreikan valtionlainojen hyväksymisen pankkien keskuspankkirahoituksen vakuudeksi. Kreikan omalla pankkisektorilla on hallussaan enemmistö Kreikan valtionlainoista, joita ne ovat käyttäneet keskuspankkirahoituksen vakuutena. Isku jo muutenkin rajuissa ongelmissa olevan maan pankkeihin olisi luja, eivätkä seuraukset jäisi Kreikan rajojen sisään.

EUROOPAN JUURI julkaistun pankkitestin tulokset kertovat, että alueen suurilla pankeilla muuallakaan tuskin on erityishaluja ottaa minkäänlaisia tappioita vastaan, vaikka ne valtaosin pystyttäisiinkin sulattamaan. Tutkituista 91 suuresta pankista 8-9 reputti suoraan ja 16 selvisi rimaa hipoen. Koska ainakin julkistetun testin laskentapohjana olleet euroalueen talouden kuvitteelliset heikot kehitysvaihtoehdot olivat suorastaan lempeitä, lopputuloksen voi tulkita aika pahaksi.

Kreikan uuteen pelastuspakettiin on ehdolla joko lähivuosina erääntyvien Kreikan valtionlainojen vaihto pitkäaikaisiksi lainoiksi tai väliaikaisen vakausrahaston kautta toteutettava Kreikan valtionlainojen osto markkinoilta alehintaan tai molemmat. Kumpikin tietäisi yksityispuolelle tappiokirjauksia. Sen lisäksi eurokumppaneilta odotetaan lisää suoria lainoja Kreikalle mahdollisimman matalalla korolla. Hurjimman huhun mukaan euroalueelle säädettäisiin koko aluetta koskeva pankkivero, jonka tulot korvamerkittäisiin Kreikan pelastusoperaatioon. Se vaihtoehto on älytön. Varmalta sen sijaan näyttää, että kunhan pelastuspaketin loppusumma saadaan ynnättyä, monella taholla menee kahvi väärään kurkkuun.

MYÖS VÄLIAIKAISEN vakausrahaston kautta Irlannille annettujen lainojen korkoja pitää laskea ja tietysti sama "joustavoittaminen" koskee Portugalin pelastuspakettia.

Tämä show pyörähti käyntiin viime viikolla, kun markkinoilla näkyi suurta innostusta euroalueen kolmanneksi suurimman maan Italian kimppuun käymiseen. Italian parlamentti päätti isosta säästöohjelmasta, mutta Italian valtionvelkatasoon sen vaikutus on hidas, sillä maa on perinteisesti pyörinyt enemmän pääosin omilta kansalaisiltaan ottamansa velkarahan kuin verojen varassa.

Italian ja Espanjan valtionlainojen korot jatkoivat nousuaan maanantaina samalla kun Saksan korot laskivat. Turvasatamaksi siis kelpaa yhä eurooppalainenkin maa, kun jenkkipoliitikot pelaavat oman liittovaltionsa velkaongelmalla venäläistä rulettia.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.