Vastuu maakunnasta

Keski-Suomen yksi erityispiirre on maakuntakeskuksen vahvuus. Keski-Suomessa on 274 400 asukasta, joista on lähes puolet, 132 700 jyväskyläläisiä. Jyväskylän seutukunnalla asuu keskisuomalaisista enemmistö.

Tuskin kukaan kiistää sitä, että Jyväskylällä on paljon valtaa ja sen mukana vastuuta Keski-Suomen asioissa ja niinhän kansanvaltaisessa yhteiskunnassa täytyykin olla.

Jyväskylän vastuu maakunnasta korostuu historiallisella tavalla nyt, kun Keski-Suomen eheys ja viime kädessä maakunnan tulevaisuus on uhattuna.

Jyväskylässä on voimia, jotka näkevät lyhytnäköisen kapeasti kaupungin edun. On sanottu niinkin, että Keski-Suomen kehittäminen on yhtä kuin Jyväskylän kehittäminen, sillä eurooppalaisessa kilpailussa vain maakuntakeskukset voivat pärjätä.

Vähän siihen suuntaan viittaa Jyväskylän ensi vuoden budjetin tekstiosa. Se ei tunnista Jyväskylää maakuntaansa rakentavana veturina. Tämä asenne on vaarallinen. Maakunta taantuu nopeasti, jos Jyväskylä käyttää lyhytnäköisesti ylivoimaansa Keski-Suomen yhteisissä asioissa.

Mutta kehittyisikö siinä asetelmassa Jyväskylä?

Ei. Se olisi Pyrrhoksen voitto. Taantuva ja reunoiltaan mureneva Keski-Suomi merkitsisi vääjäämättä Jyväskylän luisumista menetysten kierteeseen. Ilman maakunnallista ostovoimaa ei Jyväskylän liike-elämä pärjää.

Vahva maakunta on Jyväskylän kehityksen perusehto.

Kiihtyvällä vauhdilla taantuva ja alueellista eheyttä samalla menettävä Keski-Suomi suistaisi Jyväskylän häviäjäksi kaupunkien kisassa, jonka voittajia olisivat Tampere ja Oulu. Siitäkin on merkkejä, että Jyväskylä voi pahimmassa tapauksessa olla häviäjä myös Tampereen ja Kuopion välissä. Ainakin liike-elämässä tästä on jo merkkejä.

Jyväskylän avainasemaa maakunnan eheyden rakentajana korostaa sekin, että hallitus on unohtanut maakunnat lähes kokonaan keskittyessään kunta- ja sote-uudistukseen.

Hallituksen suunnalta on sanottu jokseenkin avoimesti, ettei maakunnilla ole juurikaan merkitystä kuntauudistuksen jälkeen.

Hallituksen politiikan perustana ei ole maakuntien Suomi, vaan kaupunkien Suomi.

Alueellistamisohjelma on kokonaan jäissä ja maakunnan kehittämisrahat on pudotettu kolmannekseen takavuosien tasosta. Kaikkinainen keskittäminen näyttää rokottavan erityisesti Keski-Suomea.

Mutta peli ei ole vielä pelattu.

Jyväskylän päättäjien on pian otettava kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointiin Keski-Suomessa. Palvelujen järjestäminen koko maakunnan kattavana kuntayhtymänä, jossa päätösvalta jakautuisi kuntien väkiluvun mukaisesti, olisi paras perusta palvelujen kehittämiselle.

Tässäkin asiassa Jyväskylä on avainasemassa. Maakuntakeskuksen päättäjillä on mahdollisuus ottaa huomioon koko maakunta ja tukea Keski-Suomen eheyttä.

Keski-Suomen vahvistaminen ja eheyttäminen ei ole helppo tehtävä aikana, jolloin maan hallituksen viitoittama yhteiskuntapolitiikka ei tue sellaisia ratkaisuja. Keskisuomalaisten odotukset kohdistuvat nyt Jyväskylän päättäjiin.