Vatsa sisään ja tulos ulos

Helsingin pörssin 25 suuryhtiöstä 11 on raportoinut huhti–kesäkuun lukunsa. Jopa 82 prosenttia yhtiöistä on kertonut myyntinsä laskeneen edellisvuodesta. Silti tulosparannuksesta on raportoinut 45 prosenttia yhtiöistä. Nyt 55 prosentilla yhtiöistä lahoaa sekä myynti että tulos.

Pörssiyhtiöt ovat historiallista keskiarvoaan kalliimpia suhteessa tulokseen, tasearvoon ja osinkoon. Keskivertoyhtiö maksaa 16 kertaa vuosituloksensa ja 1,8 kertaa tasearvonsa. Keskiosinko on 3,5 prosenttia.

Historiallista korkeampi arvostustaso ei pohjaudu talouden menestystarinaan, sillä Suomen nykytaantuma on pisin 150 vuoteen. Nousu pohjautuu alhaiseen korkotasoon.

1930-luvun lamassa Suomen BKT palautui neljässä vuodessa. 1990-luvulla riitti kuusi vuotta. Nyt seitsemän laihaa vuotta eivät riitä. Taloutemme on yhä selvästi alle vuoden 2007 tason.

Liikevaihdoilla ja BKT:lla on kohtalonyhteys: kun makrotalous elpyy, kohenee liiketoimintaympäristö. Se mahdollistaa myynnin kasvun, mikä parantaa voittomarginaaleja. Kierre johtaa tuloskasvuun, mikä nostaa osaketta.

Valitettavasti Suomi kasvaa ennusteissa euroalueen toiseksi hitaimmin, joten hajauttamiselta ei kannata sulkea silmiään.

Alkukesän positiivisia tulosvaroittajia edustaa Ålandsbanken. Negatiivisia löytyy jonoksi: muun muassa Stockmann, Rapala ja Oriola-KD. Viimeksi mainitun johdolla on vähemmän mairittelevana meriittinään jo kuusi negatiivista varoitusta.

Aikaamme kuvastaa, että vain Huhtamäki ja Kone kohensivat tulostaan myyntiä kasvattamalla. Muut tulosparantajat – Elisa, Stora Enso ja Wärtsilä – leikkasivat kulujaan nopeammin kuin myynti laski. Jatkossa esimerkiksi Nordean tuloskasvusta vain kymmenesosa perustuu tulojen kasvuun. Loput säästetään.

Ekonomistien arvioiden mukaan taloustilanne kohenee usein ensi vuonna. Vastaavasti yhtiöiden sanoin tuloskunto paranee usein loppuvuotta kohden. Tuloskausi näyttää vahvistavan säännön: toistaiseksi vain Fortum ja TeliaSonera ovat laskeneet ohjeistustaan.

Finanssivalvonnan suosituksen mukaan tulosnäkymien muutostiedotteen otsikon on kerrottava, heikkeneekö vai paraneeko näkymä. Nyt ohjeistusta laskiessaan TeliaSonera ”tarkisti” ja Stockmann ”päivitti” ennusteita. Ketä sanavalinnoilla yritetään hämätä? Pussikaljamiehiä?

Samainen Stockmann otsikoi edellisen positiivisen varoituksensa syyskuussa 2007 kissankokoisin kirjaimin muotoon ”TULOS PARANEE”. Viestintäosastoilla on nyt liikaa markkinointiväkeä.

Suomessa kriisi on julkisen sektorin, ei yhtiöiden. Sijoittajan ei kannata odottaa nopeaa kasvua Suomi-yhtiöiltä, koska ongelmat eivät johdu suhdanteista, vaan rakenteista.

Surullisinta on, että lääkkeet talouden tervehdyttämiseksi ovat olemassa. Ne löytyvät Kari Stadighin työryhmän pääomamarkkinastrategiasta. Google on säilönyt raportin, jotta perillisemme voivat aikanaan ihmetellä, mikä esti tarttumasta suureen viisauteen. Suomi ei kaipaa enää yhtään seminaaria, vaan päätöksiä.

Vuoden alussa analyytikot odottivat 15 prosentin tuloskasvua. Odotukset laskevat, eikä syy ole vain Venäjän.

Kirjoittaja on Nordnetin osake-strategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.