Vauhtia digiloikkaan

Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on yksi Euroopan tämän hetken kärkihankkeista. Ja syystäkin. Teknologia ja kuluttajien käyttäytyminen ovat muuttuneet radikaalisti kymmenen viime vuoden aikana, mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt vauhdissa mukana.

Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin peruspilareista, joka on helpottanut kansalaisten arkipäivää jo vuosikymmeniä. Digitaalisia sisältöjä käyttävä kuluttaja sen sijaan törmää usein sisärajoihin: elokuvia ja tv-ohjelmia voi katsella vain tietyssä maassa, musiikkipalvelu lakkaa toimimasta ulkomaille matkustaessa, eikä luottokortti kelpaa ulkomaisessa verkkopalvelussa.

Sen sijaan että meillä olisi 500 miljoonan asukkaan yhtenäinen digimarkkina, meillä onkin Euroopan sisällä edelleen 28 erillistä aluetta. Se ei ole sen enempää kuluttajien kuin yritystenkään etu. Digitaaliset sisällöt on saatava liikkumaan EU-alueella yhtä vapaasti kuin niitä käyttävät asukkaatkin. Arvioiden mukaan se tuottaisi Euroopalle satojen miljardien eurojen hyödyt.

Keski-Suomen kannalta tavoite Euroopan yhtenäismarkkinasta on tärkeä. Onhan Jyväskylän seutu yksi maan tärkeimmistä ohjelmisto- ja it-alan yrityskeskittymistä. Viime vuosien huonosta talousjamasta huolimatta nimenomaan ohjelmistoala on ollut meillä se piristävä poikkeus, joka on kasvanut ja kehittynyt dynaamisesti.

Potentiaalia yrityksillä on vielä paljon enempäänkin, kunhan Euroopan markkina saadaan kunnolla auki. Tällä hetkellä vain 7 prosenttia EU-alueen pk-yrityksistä tarjoaa ja 15 prosenttia kansalaisista ostaa digipalveluja yli rajojen.

Toukokuussa komissio julkisti digitaalisen strategiansa suuntaviivat. Esiin on nostettu aivan oikeita muutostarpeita, kuten teknisten standardien, tekijänoikeuksien ja kuluttajansuojasäännösten yhtenäistäminen, geoblokkauksen eli ns. maarajoitusten karsiminen ja digipalveluiden arvonlisäverokohtelu.

Meillä Suomessakin löytyy esimerkkejä siitä, kuinka digipalveluja verotetaan raskaammin kuin perinteisiä tuotteita. Esimerkiksi e-kirjoista maksetaan korkeampaa veroa kuin painetusta kirjasta, vaikka tuotteen sisältö on sama.

Lainsäädännössä onkin huolehdittava nyt siitä, että digipalvelut asetetaan vähintään samalle viivalle, mutta mieluiten etusijalle jos mahdollista. Vain se mahdollistaa meille kunnon digiharppauksen.

Ensimmäiset digistrategian mukaiset lainsäädännöt ovat tulossa EU-parlamentin käsittelyyn syksyllä. Tässä työssä meidän suomalaisten kannattaa olla tiiviisti mukana. Ovathan suomalaiset jo nyt internetin ja digipalveluiden kehittäjänä ja hyödyntäjänä Euroopan kärkikaartia.

Entistä isompi markkina-alue tarjoaa meille paljon kasvun mahdollisuuksia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.