Venäläisministerin ehdotukset olivat aikoinaan tukaliakin

Venäjän puolustusministerin Anatoli Serdjukovin Maanpuolustus-lehdessä esittämä ehdotus Suomen ja Venäjän yhteisistä sotaharjoituksista oli yhden lauseen mittainen:

"Yksi ensisijaisista alueista yhteisessä toiminnassa voisi olla mielestämme Venäjän ja Suomen maavoimien yksiköiden tai sota-alusten yhteiset harjoitukset rauhanturvaamiseen ja terrorismin vastaiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä."

Serdjukov esitti myös Venäjän tarjouksen modernisoida Suomen puolustusvoimien käytössä olevaa venäläistä aseistusta ja sotilaskalustoa.

Suomalaiset torjuivat ehdotuksen yhtä niukkasanaisesti. Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) tarjosi tilalle aiempaa ehdotustaan laajemmasta Itämeren alueen yhteistyöstä. Häkämiehen mukaan modernisointiehdotus ei ole uusi, ja kalustoa on kunnostettu jo aikaisemmin. Puolustusministeriö totesi, että Suomella on jäljellä enää vähän vanhaa Neuvostoliitosta ostettua kalustoa, terrorismin vastainen toiminta kuuluu sisäministeriölle ja rauhanturvaharjoitukset kuten -operaatiotkin järjestetään monenkeskisesti eikä kahdenvälisesti.

VENÄLÄISMINISTERIN SUORASUKAINEN ehdotus palautti historian harrastajien mieliin "Ustinov-syndroomaksi" kutsutun ilmiön: Mitä tahansa itänaapuri ehdottaa, mieliin muistuu 1970-luvun uhkaava ilmapiiri.

Tuolloin Suomea painostettiin kahdella tasolla, sisäpoliittisesti äärivasemmalta sekä turvallisuuspoliittisesti suoraan Neuvostoliiton huipulta. Salaisuuksien verho on alkanut väistyä vasta viime vuosina avautuneiden arkistojen ja uusien muistelmateosten kautta.

Puolustusvoimien komentajana vuosina 1974-1983 toimineen kenraali Lauri Sutelan elämänkertateoksesta välittyy kuva koko 1970-luvun jatkuneesta neuvostopainostuksesta. Keskustelut yhteistyöstä neuvostosotilaiden kanssa alkoivat jo vuonna 1972 ja huipentuivat kesään 1978, jolloin Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinov Suomen-vierailullaan tarjosi Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia Suomen maaperällä.

Ehdotus oli Suomelle kiusallinen. Puolustusvoimien johto ja presidentti Urho Kekkonen torjuivat sen heti. Tarjouksen tekokin kiistettiin. Kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi (smp.) kysyi samana syksynä eduskunnassa, oliko Ustinov ehdottanut yhteisiä sotaharjoituksia. Pääministeri Kalevi Sorsan (sd.) hallituksen puolustusministeri Taisto Tähkämaa (kesk.) vastasi, että Neuvostoliitto ei ollut tehnyt ehdotusta. Alivaltiosihteeri Keijo Korhonen kiisti presidentin ja hallituksen ohjeistuksen mukaisesti tiedot Ustinovin ehdotuksesta myös amerikkalaisille. Julkisuudessa ehdotus kiistettiin pitkälle 1980-luvulle.

Ulko- ja puolustusministeriöt vetosivat siihen, ettei virallista sotaharjoitusehdotusta ollut tehnyt Neuvostoliitto, mutta selitys ontuu. Neuvostoliiton marsalkka Ustinov jos kuka edusti virallista Neuvostoliittoa. Jo Josif Stalin oli asettanut hänet asevarustelun kansankomissaariksi vuonna 1941 ja puolustusministerinä hän toimi vuodesta 1976 kuolemaansa vuoteen 1984 asti. Ustinov oli myös Neuvostoliiton varapääministeri vuodesta 1957 alkaen ja politbyroon jäsen.

NEUVOSTOLIITOSSA 1960-70-LUVUILLA kaiken taustalla häärivät kommunistipuolueen sisäisessä valtataistelussa niskan päälle päässeet ja muutoinkin voimansa tunnossa olleet kenraalit. Heidän suunnitelmissaan Neuvostoliiton läntisessä puolustusvyöhykkeessä koillisessa, Leningradin ja Murmanskin suunnalla, Suomen kokoinen aukko, johon Varsovan liitto ei ulottunut.

Neuvostoliitto halusi määrätietoisesti sitoa Suomen ratkaisuihin, jotka olisivat edellyttäneet puna-armeijan pääsyä Suomen rajojen sisäpuolelle rauhan aikana.

Päämäärän tärkeydestä kertoi se, että Ustinov uudisti ehdotuksensa Sutelalle vielä seuraavana syksynä kenraalin lomamatkalla Neuvostoliitossa. Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Vladimir Stepanov raivostui kenraalin uppiniskaisuudesta niin, että vaati Kekkosta keskeyttämään Sutelan lomamatkan ja määräämään tämän Moskovaan ehdotettuihin neuvotteluihin. Pyyntö ei toteutunut.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.