Verilöylyjen kaava toistuu

Maailmaa järkyttivät keskiviikkona uutiset kahdesta silmittömästä verilöylystä. Yhdysvalloissa töistään potkut saanut mies ampui ainakin kymmenen ihmistä ja itsensä. Vain muutamia tunteja myöhemmin kouluampuja surmasi Saksassa isänsä asearsenaalista ottamallaan aseella ainakin 15 ihmistä ennen omaa kuolemaansa.

Laukaisiko ensimmäinen hirmuteko seuraavan toisella puolella maailmaa? Toistaiseksi Saksan koulusurmaajan tietokoneen takavarikoinut poliisi tietää jo ainakin sen, että ampuja oli innokas väkivaltaisten tietokonepelien pelaaja.

ASEIDEN puolustajilla on tapana sanoa, että aseet eivät tapa vaan ihmiset. Ajatusta voi jatkaa niin, että aseiden toiminta tunnetaan, ihmisten ei.

Tuttujen mukaan Saksan joukkomurhaaja oli mukavan ja hyvätuloisen perheen tavallisen harmiton vesa, joka ei koulussa tehnyt numeroa itsestään.

Tappotöihin ryhtyessään mustiin pukeutunut ampuja ei enää ollut sanonut sanaakaan.

Myös Jokelan ja Kauhajoen massamurhaajia Pekka-Eric Auvista ja Matti Saarta kuvattiin hiljaisiksi, koulussa hyvin pärjänneiksi joskin hieman omituisiksi nuoriksi miehiksi.

Koulumurhaajien profiileissa tunnusomaisiksi piirteiksi ovat hahmottuneet rikosten pitkä ja määrätietoinen suunnittelu, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat tai jokin yksilöidympi oman elämän kriisi - sekä psyyken valtava, ulospäin näkymätön vihakuorma. Suunnitelmallisuus on usein näkynyt haluna hallita julkisuutta kuoleman jälkeenkin. Koulumurhaajien testamentit vihaveljien omilla tiedon valtateillä internetissä on opetuslasten ringissä luettu tarkkaan.

SILMITTÖMÄN väkivallan uhka ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Väestömäärään suhteutettuna todennäköisyys kuolla joukkomurhaajan uhrina on suurempi Suomen kuin Saksan kouluissa. Pelkoon ja järkytykseen ei silti pidä alistua.

Joukkoverilöylyissä on kyse valtioiden sisäisestä turvallisuudesta. Tappavia uhkia vastaan on taisteltava kaikin keinoin, myös tiukentamalla aselakeja. Suomi on jo maksanut kovan hinnan siitä, ettei asiaan puututtu heti Jokelan koulusurmien jälkeen.

Saksa muutti aselakiaan nostamalla käsiaseiden saannin ikärajan 18:sta 21 vuoteen 19-vuotiaan tappajan surmattua 16 ihmistä kouluammuskelussa Erfurtissa vuonna 2002. Britannia määräsi vuonna 1998 Skotlannin kouluampumisten jälkeen siviileille käsiaseiden täyskiellon.

Suomessa sisäasiainministeriön valmistelemassa ampuma-aseita koskevassa lakiehdotuksessa esitetään, että käsiaseen saisi jatkossa vain ampumaseurassa ammuntaa aktiivisesti vähintään kaksi vuotta harrastanut ja 20 vuotta täyttänyt. Suomen Ampumaurheiluliitto on kommentoinut ehdotusta tuomalla julki huolensa pistooliammunnan tyrehtymisestä nuorten kilpatasolla kokonaan. Mikä ihme estää täysipainoisen ja aktiivisen kilpa-ammuntaharjoittelun valvotussa ampumaseurassa?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.