Verkon villit uutismarkkinat

Yleisradio on saanut pyyhkeitä sanomalehtien kustantajilta, kun se on jakanut uutissisältöjään ilmaiseksi esimerkiksi kauppakeskusten sähköisiin mainostauluihin. Kustantajien näkemyksen mukaan julkisen palvelun yhtiö on näin astunut rooliin, joka ei sille kuulu.

Ongelman ydin on siinä, että jakamalla ilmaiseksi sisältöään Yle edistää esimerkiksi sähköisten jättitaulujen mainosmyyntiä.

Yle joutunee lähiaikoina tarkistamaan käytäntöjään, sillä villissä verkkomaailmassa sen luomaa sisältöä lainataan myös hyvän tavan ja jopa tekijänoikeuslakien vastaisesti. Kansalaisjournalismin nimissä luodaan sivustoja, joille kootaan kattava valikoima Ylen uutisia. Jos ja kun toiminnan luonteeseen kuuluu myös mainostilan myynti, joutuu Yle tahtomattaan kiusalliseen rooliin.

Yleisradio joutunee lähivuosina tarkistamaan rooliaan verkkopalvelujen tuottajana, vaikka meillä ei olekaan pelisääntöjä luomassa Iso-Britannian kaltaista medianeuvostoa. Se jopa keskeytti erään BBC:n suunnitteleman verkkopalvelun, koska katsoi sen vääristävän kilpailua.

JULKISEN sanan neuvosto palautti periaatelausumallaan viime keväänä reilun pelin myös verkon uutissiteerauksiin. JSN:n itsesäätelyyn sitoutuneet tiedotusvälineet ottivat kurinpalautuksen kiitettävästi vastaan.

Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. Näin varmistetaan alkuperäisen uutisen hankkijalle sille kuuluva kunnia.

Reilun lainauksen periaatteisiin kuuluu, että toisen työtä tulee lainata korrektisti ja mahdollisimman lyhyesti. Mitä enemmän uutinen perustuu toisen tekemälle työlle, sitä näkyvämmin alkuperäinen lähde on syytä tuoda esiin.

Näitä oikeaoppisia siteerauksia viestimet suorastaan janoavat, onhan skuuppien eli läpimenouutisten metsästys monen journalistin mielestä työn suola. Jos tiedotusväline ei mainitse lainauksensa lähdettä, se rikkoo Journalistin ohjetta.

MEDIAMAKSU, tv-lupa vai budjettirahoitus? Yleisradion ensi vuosi on turvattu lupamaksun korotuksella, mutta odotettavissa on vielä paljon puhetta julkisen palvelun mediayhtiön oikeudenmukaisesta rahoitusmallista.

Yleisradion tuore toimitusjohtaja, jyväskyläläislähtöinen Lauri Kivinen arvioi tiistain Keskisuomalaisessa valtion budjetin ulkopuolisen rahoituksen olevan poliitikoille helpoimmin hyväksyttävä malli. Valtion kassasta kun ei niin vain löydy Ylen vaatimaa 500 miljoonan euron vuosittaista pottia.

Useimmat eurooppalaiset yleisradioyhtiöt saavat tuottaa myös sponsoroituja ohjelmasisältöjä ja jopa myydä mainoksia. Kivinen ilmoitti kannattavansa "Vatikaanin linjaa": Ylen on selkeintä elää ilman mainoksia.

Tv-lupa siirtynee lähivuosina ainakin käsitteenä historiaan jo senkin vuoksi, että varsinkin nuorten talouksissa television paikan on vallannut tietokone. Laajakaistamaksuilla ei kuitenkaan sisältöä tuoteta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.