Vesivahinko pitkittyi vuosien piinaksi

Pintavesien virtaus talon perustuksiin aiheutti äänekoskelaiselle Inkeroisen perheelle lähes 58 000 euron vahingot. Lisäksi selvittelyyn ja osapuolten oikeudenkäyntiin on kulunut 38 000 euroa. Äänekosken käräjäoikeudessa perhe voitti riidan. Kaupunki - käsipuolessaan vakuutusyhtiö - tuomittiin maksamaan vesivahinko.

Perhe ei vielä huokaise helpotuksesta, sillä korvausriita on menossa hovioikeuteen. Mikäli Inkeroiset voittavat jutun myös hovioikeudessa, lähinnä oikeuskulut kasvavat. Mutta hovioikeuden käsittelyä jännitetään toisessakin taloudessa.

Hyväksytty tavarantarkastaja totesi, että talon salaojitus ei ollut kovin hyvä. Se oli kuitenkin pitänyt 1978 rakennetun talon rakenteet kuivana, ennen kuin pintavedet ylemmästä maastosta pääsivät holahtamaan rakennuksen alle. Vahinkoa edesauttoi myös kapillaarinen kiviaines, eli talon alta löytyi hienoa hiekkaa.

TOINEN HOVIOIKEUDEN käsittelyä jännittävä on iäkäs pariskunta, jolta Inkeroiset ostivat talon toukokuussa 2002. Talon myyjä on vastuussa virheestä viisi vuotta. Vesivahinko huomattiin, kun neljä vuotta oli kulunut kaupasta. Jos Inkeroiset häviävät hovioikeudessa, korvausvastuuta tarjotaan seuraavaksi talon myyjille.

Jos myyjiltä vaaditaan korvauksia, he saavat jännittää vielä kun 7-8 vuotta on kulunut talokaupasta. Korvausjutussa puhutaan oikeuskuluineen pian 100 000 eurosta. Vuosien epävarmuus tavallisen ihmisten näkökulmasta hirvittää.

OIKEUSKIEMUROIHIN KAJOAMATTA tuntuisi kohtuulliselta, jos kaupunki ja vakuutusyhtiö tyytyisivät käräjäoikeuden ratkaisuun.

Talo oli seissyt kuivana lähes 30 vuotta, kunnes vedet ylempää maastosta pääsivät virtaamaan sen alle tuoreita viemärikaivantoja pitkin. Kohtuullisuus on otettava huomioon, kun pohditaan, millaisia perustamistapoja 1970-luvulla hyväksyttiin. Ja vaikka talo seisoisi korkeiden pilareiden päällä, kaupungin ei pitäisi yllättäen päästää rakennuksen alle pintavesiä.

Viemärikaivannon rakentamisesta on turha syyllistää kaupungin työntekijöitä, sillä tekevälle sattuu. Ja eikö kaupunki maksa vakuutusmaksuja juuri siltäkin varalta, että sen palkollisille sattuu virheitä?

Mikäli kaupunki vakuutusyhtiön kanssa ei kykene inhimilliseen ratkaisuun, asia on syytä muistaa, kun kaupunki seuraavan kerran kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä ja miettii korvausperusteita.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen Äänekosken aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.