Veturit vetämään Suomea tasapuolisesti

Pohjanmaan radasta on tullut tämän syksyn ratakeskustelun kestoaihe. On totta, että Pohjanmaan rata on ehkä merkittävin tekijä siinä, että Seinäjoki, Ylivieska, Oulu, Kemi, Rovaniemi ja Tornio ovat pysyneet elinvoimaisina ja pystyneet estämään maaltamuuttoa etelään.

Haluan kuitenkin kyseenalaistaa: Onko Pohjanmaan rata ainut tarkoituksenmukainen tapa siirtää ihmisten ohella tavaraa pohjois-eteläsuunnassa tehokkaasti ja nopeasti varsinkin, kun otetaan huomioon tähän liittyvät eri suuntien reitit Keski- ja Itä-Suomeen?

Jättämäni talousarvioaloitteet pyrkivät ohjaamaan osan Pohjanmaan radan raskaasta tavaraliikenteestä Ylivieskan kautta vähän liikennöidylle Keski-Suomen radalle (Haapajärvi-Jyväskylä-Tampere), josta se ohjattaisiin Jyväskylän kohdalla Haapamäen ja Parkanon kautta Porin ja Rauman satamiin, joissa on paljon pitkälle talveen jäävapaata satamakapasiteettia valmiina.

Mahdollisesti kannattaisi harkita uudelleen aikanaan päätetyn Saarijärvi-Multia-Haapamäki -ratalinjan rakentamista. Kainuun kasvavan kaivannaisteollisuuden tuotannon tulokset voitaisiin ohjata myös näiden ratalinjausten kautta pitkälle talvelle jääesteettömiin Porin ja Rauman satamiin, joiden syväykset mahdollistaa myös todella isojen rahtilaivojen tulon raskaita malminkuljetuksia varten.

NÄMÄ ratalinjaukset toisivat heti uusia työpaikkoja radan varren eri paikkakunnille, muun muassa Haapamäen risteysasemalle ja erityisesti elinkeinoelämän mahdollisuuksien parantuessa radan varrella sekä pääteasemiin eli Porin ja Rauman satamiin. Samoin hyvin toimivan koko Keski-Suomen läpi kulkevan radan ansiosta Keski-Suomen metsäteollisuuden toiminataedellytykset paransivat uuden toimivan ratayhteyden ansiosta.

Pohjoisen Keski-Suomen vientiteollisuuden ja yritystoiminnan mahdollisuudet paranisivat. Tärkeässä asemassa olisi myös Äänekosken metsäteollisuus ja Äänekoskelle suunniteltu biodiesellaitos.

Myös Suomenlahden meriturvallisuus parantuisi, kun osa rahtiliikenteestä voitaisiin ohjata länsirannikon satamiin ahtaalta, matalalta ja runsaasti liikennöidyltä Suomenlahdelta.

Länsirannikon satamista esimerkiksi Porissa ja Raumassa on pitkälle talvelle jääesteettömät syvät satamat, joiden edessä on myös saaristosta vapaata meritilaa ja runsaasti vapaata laiva- ja satamakapasiteettia. Kunnostettava Keski-Suomen ja Haapamäki-Parkano-Pori -rata poikkiradan kanssa avaisivat ihan uudet ulottuvuudet, joita Etelä-Suomi keskeinen ajattelu ei huomaa.

KUSTANNUKSET esittämistäni ratalinjauksista jäisivät samaan luokkaan tai edullisemmiksi kuin mitä uusien rataparien Pohjanmaan radalla ja Etelä-Suomen radoilla sekä ja uuden Tampereen järjestelyratapihan rakentaminen merkitsisivät.

Vanha Pohjanmaan rata Orivesi-Haapamäki-Seinäjoki tulee kunnostaa nykyaikaiseksi toiseksi raidepariksi Seinäjoen ja Tampereen välistä liikennettä varten. Silloin uutta toista raideparia Pori-Tampere ei tarvita, kun voidaan hyödyntää olemassa olevaa rataa.

Jotta nykyisen Pohjanmaan rata pääsee sille suunniteltuun henkilökuljetuskapasiteettiin, sen syöttöliikenne Keski-Suomesta ei saa häiriintyä. Haapamäen syöttöliikenteen pohjoiseen Seinäjoelle ja etelään Tampereelle aina Jyväskylästä saakka täytyy pysyä ennallaan tai pikemminkin vahvistua, koska nykyinen syöttöliikenne ei pysty vastaamaan radan varren tarvetta.

Uusia näkymiä henkilöliikenteeseen välillä Haapamäki-Seinäjoki luo myös Vaasa-Seinäjoki -radan kunnostus- ja sähköistystyö yhdistettynä Vaasa-Uumaja -laivayhteyteen.

HAAPAMÄEN kautta kulkevien ratojen henkilöliikenne tulee nähdä maakuntien välisinä junayhteyksinä Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen kesken. Junayhteyksien lisäämisellä Haapamäen kautta avautuisi mahdollisuuksia asiointimatkojen lisäksi työssäkäyntimatkoihin esimerkiksi Ähtäristä Jyväskylään, Vilppulasta Jyväskylään ja Ähtäriin.

Opiskelijat käyttävät jo nyt näitä maakuntien välisiä yhteyksiä. Juuri nyt on ajankohtaista estää vireille nousseet julkisen liikenteen supistushankkeet.

Suomen rautatieverkostoa pitäisi kehittää siten, että se kehittää mahdollisimman laajasti koko Suomea, jotta ihmisillä olisi töitä ja hyvä olla mahdollisimman laajalla alueella Suomessa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.