Viattomien lasten vuosi

Joulun sanomasta muistetaan parhaiten idylliset kuvaukset Betlehemin tallissa seimen oljille syntyneestä Jeesus-lapsesta ja hänen lähellään olevista huolehtivista vanhemmista. Korpilahdella 1886 syntynyt ja Jyväskylässä vaikuttanut Martti Korpilahti on kiteyttänyt nuo tunnelmat erityisen herkällä tavalla 1926 tekemässään ranskalaisen joululaulun suomennoksessa: ”Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton”.

Tässä perheidyllissä enkelitauluineen ei ole kuitenkaan joulun sanoman koko totuus. Kuvaukset ajanlaskumme alun tapahtumista sisältävät myös paljon sellaista elämän realismia, josta idylli on kaukana. Oma lukunsa ovat olleet Jeesuksen syntymän ulkoiset, suuresta köyhyydestä kertovat puitteet. Pyhää perheonnea rikkoo myös pian alkava pakolaisuus oman maan ulkopuolella. Traagisin jouluun liittyvä kertomus on tietenkin kuvaus Betlehemin lastensurmasta, tapahtumasta, joka antaa aiheen viattomien lasten päivän viettoon neljäntenä joulupäivänä.

Joulun sanoman synkeämpi puoli tuntuu saavan yhä uusia jatkokertomuksia myös omana aikanamme. Vuosi 2012 on jälleen kerran ollut viattomien lasten vuosi.

Päällimmäisenä mielessä ovat viime päivien lohduttomat uutiskuvat Yhdysvaltain Newtownin koulusurmista. Muistissa ovat niin ikään omassa maassamme menneen vuoden aikana tapahtuneet lukuisat perhesurmat ja Hyvinkään tragedia. Väkivallan mahdollisuus koskettaa jokaista yhteisöä ja jokaista perhettä.

Tilastot kertovat karua kieltä myös muusta perhe- ja katuväkivallasta ja näemme niissä vakavan signaalin yhteiskunnan henkisestä pahoinvoinnista. Jouluun kuuluva unelma rauhasta ei tarkoita vain sotien poissaoloa vaan myös turvallista arkea niin lapsille kuin muillekin. Tämän idyllin rakentamiseksi kannattaa yhteiskunnan toimijoiden yhdistää voimiaan.

Jyväskylään ja myös muualle Keski-Suomeen on saatu koottua huomattavan paljon perheiden hyvinvointia tukevaa osaamista. Täällä on vahvat perinteet opettajien ja muiden kasvattajien koulutuksessa ja monia opistotason ja ammattikorkeakoulujen linjoja, jotka tukevat perheiden hyvinvointia.

Yliopiston piiristä löytyy korkeatasoista psykologian tutkimusta ja jopa perhetutkimuksen yksikkö. Jyväskylässä on lapsiasiavaltuutetun toimisto. Kouluttavista tahoista on syytä mainita myös juhlavuottaan viettävä Jyväskylän kristillinen opisto, joka kouluttaa muun muassa kirkon lapsi- ja perhetyön osaajia. Nämä ja monet muut osaamiskeskukset ovat tietenkin vuorovaikutuksessa sen laajan kenttätyön kanssa, jota tehdään perheiden parissa niin kouluissa, päivähoidossa ja kuntien muissa palveluissa kuin myös seurakunnissa ja järjestöissä.

Jyväskylällä ja koko Keski-Suomella on erinomaiset edellytykset kohottaa imagoaan nimenomaan alueena, jossa huolehditaan lapsista, nuorista ja perheistä ja jossa on hyvä ja turvallista elää.

Ilonaihe ja hyvä esimerkki nuoria tukevan yhteistyön tuloksista oli menneen viikon pikku-uutinen jyväskyläläisten maahanmuuttajanuorten saamasta valtakunnallisesta Avartti-tunnustuksesta aktiivisen harrastustoimintaan osallistumisen perusteella. Maahanmuuttajissa on paljon nuoria, jotka elävät erossa lähtömaahan jääneistä perheistään.

Kaupungin, Jyvälän Nuorten ja seurakunnan tukema Avartti-toiminta on auttanut merkittävällä tavalla näitä joulun lapsen tavoin maastaan lähteneitä nuoria kotoutumaan uuteen kotimaahansa.

Jouluevankeliumi, jossa maailman Vapahtaja kääritään huolta pitäen kapaloihin, muistuttaa meitä lähimmäisten rakkauden suuresta merkityksestä ja myös tämän rakkauden lähteestä.

Martti Korpilahden joululaulun sanoin tämä sanoma vie meidät ”Rakkautta suurinta katsomaan”.