Viattomuutta ei enää ole

Lyhyet-tekstaripalstalla (muun muassa 6.5.) on ihmetelty, milloin "neekeri"-ilmaisusta on tullut epäsopiva. Vuosikymmeniä sitten koulukirjoissa ja lastenlauluissa puhuttiin "neekereistä". Makeisia nimettiin surutta neekerinsuukoiksi sekä lakuja ja pelejä kähärätukkaiseksi Mustaksi Pekaksi.

Omassa Aale Tynnin laatimassa aapisessanikin luki N-kirjaimen kohdalla: Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan.

Hoksaavainen huomaa jo aapisen lauseesta, mikä kyseisessä sanassa nyt hiertää: valkoista pidetään ihmisen mittana, eivätkä "neekerin" mustat kasvot kelpaa sellaisenaan.

Tästä koko asiassa on kyse: ihmisen arvosta ja arvostuksesta omana itsenään.

Mustaihoinen nähdään vieraana ja outona - eli parempi olisi, jos hän hinkkaisi naamastaan yhtä valkoisen kuin itsellämme on.

MONI jatkaa ihmettelyään väittämällä - vaikkapa makeisten nimeen vedoten - että kyseinen ilmaushan on aivan neutraali ja siten viaton. Ei sillä loukata ketään ja jopas on pikkumaista. Kysehän on vain karkeista - vai onko sittenkään?

Vaikka alkuperäinen tarkoitus vuosikymmeniä sitten suomen kieleen ilmestyneessä sanassa olisi ollutkin viaton, ei se ole sitä enää tänään. Se taas johtuu alkuperäisen sanan historiasta ja merkityksistä.

"Neekeri"-sana on ilmiasultaan yhtäpitävä englanninkielisen vastineensa kanssa. Englanninkieliseen ilmaukseen sisältyy vahva halventava merkitys, minkä vuoksi sana nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa ei ole enää neutraali suomen kielessäkään.

"Neekeri"-sanalla on nyt vahva kielteinen merkitys, eikä se ei sovi esimerkiksi viralliseen kielenkäyttöön. Näin on todennut muun muassa apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio vuonna 1997.

TOISTA halventava haukkumasana ei eri kieleen omaksuttuna muuksi muutu.

Siksi myös sanan suomenkielisessä versiossa toistuu siirtomaavaltojen aikainen halveksuva ja alentuva suhtautumistapa mustiin, vaikka emme siirtomaavalloittajia ole olleetkaan. Olemme väistämättä osa länsimaista kulttuuria, vaikka emme ole vastuussa kolonialistien tavasta orjuuttaa mustia.

Suomenkielisen ja englanninkielisen sanan yhtäläisyyden ymmärtämiseksi ei tarvitse olla mikään kielitieteilijä eikä semiootikko - terve järki auttaa kummasti.

MAAILMA oli erilainen vielä silloin, kun esimerkiksi omaan aapiseeni oli painettu "neekeri"-sana. Vaikka sana olikin siellä näennäisen viattomana, tiedämme nyt mitä merkityksiä sana sisällään kantaa. Sen vuoksi on turha yrittää kääntää aikapyörää takaisinpäin ja väittää, että sana on yhtä viaton ja neutraali kuin joskus silloin entisajan Suomessa.

Kansainvälistymisen myötä olemme väistämättä oppineet ja omaksuneet lukuisia ulkomailta tulleita asioita, ilmiöitä, sanontoja tai tapoja. Miksi tämän sanan negatiivisen alkuperän ymmärtäminen tuottaisi meille vaikeuksia?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.