Vielä politiikasta

Vuodenvaihteessa veikkailin Seudun kolumnissa, että keväällä Huopanankosken lisäksi tulva saadaan aikaisiksi vaaleista. Onnekseni sain numerokilpaan turvallisen välimatkan toisella pallonpuoliskolla, joten edes ympyrän sisään piirtelyä ei tarvinnut pohtia.

Eikä vieläkään vaalipyörteestä päästä irti. Puolueaktiiveja ja politiikantoimittajia lukuunottamatta voitaisiin silti jo siirtyä normaaliin järjestykseen.

Politiikka ja puolueet ovat saaneet suomalaisessa keskustelussa negatiivisen sävyn vaalien ulkopuolella. Politiikkaa ei voi kuitenkaan erottaa muusta yhteiskunnasta, vaikka yhteisten asioiden hoitaminen on turhan pitkä termi jatkuvasti käytettäväksi.

Politiikan häivyttämisen sijaan yhä useamman pitäisi ottaa osaa yhteiskuntaan ja sen päätöksiin. Etenkin nuorille pitäisi antaa mahdollisuuksia, mutta myös vastuuta.

Koulua huudetaan aina nuorten osalta apuun, mutta ensin pitäisi parantaa vuosikymmenten takaa periytyvä politiikka-allergia. Kuvaavaa on, että uskontoa opetetaan yhteiskuntaoppia enemmän. Puolueet puolestaan voisivat ottaa seurakunnista mallia ja aloittaa säännölliset kouluvierailut ja aamunavaukset.

Kuplista puhuttaessa on nähtävä nuoret politiikka-aktiivit, joiden koulutus- ja työhistoria kytkeytyy erilaisiin etu- ja puoluejärjestöihin, mikä on tietysti näkyvyydenkin takia tärkeää.

Näyttää kuitenkin siltä, että ylipäätään kiinnostus koulupolitiikkaankin periytyy vahvasti. Kuinka edustuksellista demokratia on tulevaisuudessa?

Viitasaarella voitaisiin nuoria osallistaa entistä enemmän myös sekä kaupungin että yhdistyksien parissa. Samalla on huolehdittava siitä, että jokainen lapsi pääsee taustasta, aktiivisuudesta, suosiosta, numeroista tai äänekkyydestä riippumatta edes muutaman kerran suoraan vaikuttamaan johonkin konkreettiseen.

Onko sinulla ajatuksia, kuinka Seutu voisi edistää nuorten osallistumista yhteisiin asioihin?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.