Viestintä todella epäonnistuu aina

Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta, kuuluu emeritusprofessori Osmo A. Wiion seitsemästä viestintälaista ensimmäinen. Neljännessä laissa sanotaan: mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu.

Pieni Luhangan Osuuspankki kuitenkin todistaa, että erityisen helppoa epäonnistuminen on, kun ei edes yritä.

Pankin toimitusjohtaja Pekka Pietilä tuomittiin tovi sitten vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeän petoksen yrityksestä. Käräjäoikeuden mukaan erityispanttausasiakirjojen päivämäärää oli muutettu, jotta pankki saisi etua. Pietilä valittaa tuomiostaan hovioikeuteen.

MITÄ TEKEE pankki, kun syyte ja myöhemmin tapaus yksityiskohtineen tulevat julki?

Pankki laiminlyö kriisiviestinnän. Tiedotusvastuu annetaan pankin hallituksen puheenjohtajalle. Häntä on erikoisen vaikeaa tavoittaa, ja häntä joutuu tulkitsemaan (Wiion laki 2: Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.). Hallintoneuvoston puheenjohtaja kieltäytyy - toki ystävällisesti - kommentoimasta, koska tiedotuksesta on toisin sovittu. Osuuspankkiperheen keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta sentään lausutaan.

OP-ryhmässä pankin toimitusjohtajan valinnasta ja erottamisesta päättää pankin hallintoneuvosto hallituksen esityksestä keskusyhteisön lausunnon turvin.

SELVYYTTÄ EI synny: voiko toimitusjohtaja jatkaa tehtävässään, kun käräjäoikeus on antanut rankan tuomion ja jutun käsittely voi jatkua seuraavissa oikeusasteissa vuosia? Konklaavissa odotellaan käräjäoikeuden virallisia papereita, lopullista tuomiota ja ties mitä. Toimitusjohtaja on jäänyt sairauslomalle.

Monissa yhtiöissä kuvio olisi selvä. Esimerkiksi WSOY:n pääjohtaja ja SanomaWSOY:n toimitusjohtajan sijainen Antero Siljola erosi tehtävästään kesällä 2000, kun Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut hänet sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sakkorangaistukseen. Siljola halusi vapauttaa SanomaWSOY:n rasitteesta.

Mikä selittää sekavuuden? OP-Pohjolalta ilmeisesti puuttuvat tarkat säännöt kyseisiä tapauksia varten. Tilanne on perin arveluttava toimitusjohtajan oikeusturvan kannalta. Säännöt luulisi löytyvän, sillä jopa Suomen suurimmassa finanssiyhtymässä voi tapahtua joskus jotakin kielteistä. Säännöttömyys korostaa pankkien ylimmän valvojan Finanssivalvonnan otetta pankeista.

PANKEILTA EDELLYTETÄÄN erityistä luotettavuutta. Jos luotettavuus horjuu oikeasti, koko kansantalous heiluu.

Tiedotusvälineet palvelevat suurta yleisöä, tarvittaessa vaatien. Luhangan tapauksessa aivan erityisesti pankin jäsenillä ja asiakkailla on oikeus saada tietää, mitä pankissa tapahtuu. Jäseniä oli vuoden lopussa lähes 1 700.

Wiion viidennen lain mukaan joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävät olevan. Luhangan tapauksessa olisi kyllä tärkeää tietää, miten asiat ovat.

Luokaton viestintä lisää epäluottamusta Luhangan Osuuspankkia kohtaan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen taloustoimittaja.