Vihreää pelin politiikkaa

Puolueiden raha-asioiden setviminen alkaa jo kyllästyttää kansaa.

Presidentti Mauno Koivisto lohkaisi aikanaan, että toimittajat ovat kuin yhteen suuntaan menevä sopulilauma.

Mutta myös poliitikoilla näyttää on taipumusta sopulikäyttäytymiseen. Se merkitsee poliitikkojen julkisen keskustelun luisumista ajankohdan yleisessä hengessä kilpailuksi siitä, kuka laukoo räväkimmät - toisin sanoen populistisimmat - kannanotot.

Ajankohtaista kisaa johtavat vihreiden EU-parlamentaarikot Satu Hassi ja Heidi Hautala.

SAMAAN AIKAAN kun Anni Sinnemäki otti harteilleen työministerin urakan, vaativat Hassi ja Hautala ennenaikaisia eduskuntavaaleja, sillä - kuten Hautala väittää - "on ostettu kansanedustajia ja ilmeisesti myös hallituspohja". Hassi on samaa mieltä väittäen, että "tässä asiassa pääministerin vaihtaminen ei enää riitä".

Hassi ja Hautala ovat kokeneita poliitikkoja, joten ääripopulismi on tarkkaan harkittua.

Vihreät ovat toimineet näin aikaisemminkin. Hallituspuolueen asemasta huolimatta vihreät poliitikot eivät kaihda esiintymistä hallitusta vastaan kuin oppositiopoliitikot konsanaan. Tässä suhteessa vihreät politikoivat suunnilleen samaan tapaan kuin vasemmistoliittolaiset ja aikaisemmin kansandemokraatit ollessaan hallituksessa.

VIHREÄT MEPIT laskevat, että heidän puolueellaan on nyt mahdollisuus hyötyä vaalirahajupakasta.

Hassi ja Hautala antoivat lausunnoillaan sopivan syötin oikeusministeri Tuija Braxille (vihr.), joka lupasi välittömästi ( Kaleva 28.6.), että puoluerahoitusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan täysin.

Tähän kuvioon sopii huonosti eduskunnan hajottaminen, joten sitä tarvittiin ilmeisesti vain blogi-kirjoituksen näyttävän julkisuuden varmistamiseksi.

Saa nähdä, miten Sinnemäki näiden vihreiden konkaripoliitikkojen kanssa pärjää.

PERUSTUSLAIN mukaan eduskunta voidaan kyllä hajottaa ja määrätä uudet vaalit. Hassi kirjoittaa, että Sauli Niinistön pitäisi "ottaa käteensä perustuslaki ja lukea siitä, mitä eduskunnan puhemiehen pitää tehdä, jotta eduskunta hajotetaan ja järjestetään uudet vaalit".

Hassin pitäisi tutustua Suomen perustuslakiin. Sen mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä. Puhemiehellä ei siinä ole mitään roolia.

Nykyisen perustuslain voimassaoloaikana eduskuntaa ei ole kertaakaan hajotettu. Suomen itsenäisyyden aikana ennenaikaiset eduskuntavaalit on järjestetty kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 1975.

Ennenaikaisilla vaaleilla on yritetty purkaa politiikan pattitilanteita. Joskus siinä on onnistuttu, joskus taas ei. Tulkinta riippuu siitä, minkä poliittisen ryhmän kannalta asiaa tarkastellaan ja kuka mitäkin hyvänä ratkaisuna pitää.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.