Viis Nokiasta, Susijengi svengaa

Suomen koripallomaajoukkueen loistava ja yllättävä menestys Slovenian EM-kisoissa tuli enemmän kuin tarpeeseen. Itse ilkimys Elop vanhoine kavereineen vei Nokian, mutta Susijengi näyttää, mistä suomalainen on tehty. Sisusta ja taistelusta ja suden häntätupsukoista. Torstain tappio Kroatialle ei merkitse vielä mitään.

Pelottavin peli oli maanantaina Kreikkaa vastaan. Kaikki kreikkalaiset olivat suomalaisia puoli metriä pitempiä kolosseja. Jos heillä olisi ollut vain yksi silmä, olisivat menneet kykloopeista.

Mutta sieltä, kreikkalaisten kainalokarvojen alta, poikamme nousivat kahden ja kolmen pisteen heittoihin ja nappasivat voiton.

Nyt tiedämme, miten mukavalta unkarilaisista tuntuu, kun he yllättäen voittavat Suomen tai muun huippujoukkueen jääkiekon MM-kisoissa. Mahtavalta.

Toivottavasti valtiolla on vielä varaa ja Susijengi saa hävittäjäsaattueen palatessaan kotiin. Ajat ovat huolestuttavan ankeat, jopa subjektiiviseen päivähoitoon ollaan kajoamassa. Onhan se kamalaa, jos vanhemmat joutuvat vapaapäivinä, lomina ja työttömyyskausina hoitamaan itse tarhaikäiset lapsensa kotona.

Subjektiivista päivähoitoa pitäisi päin vastoin laajentaa iltoihin ja koskemaan kaikkia lapsia täysi-ikäisyyteen saakka. Teinien vanhemmat he vasta lujilla ovat ja tarvitsevat tukea, jotta jaksaisivat paremmin arjessa.

Kesä alkaa olla ohi ja muistot vain valokuvissa tietokoneiden ja kännyköiden uumenissa. Havahduin loppukesästä huomaamaan, että meillä tilanteet ikuistan aina minä. Valokuvien perusteella näyttää siltä, että äiti on perheestä kuollut jo kymmenen vuotta sitten.

Vaikka kuvissa ei hirveän kivaa ole patsastella, valitin tilanteesta miehelle. Ei olisi pitänyt. Nyt on kuvia vaimosta menossa uimaan, uimassa, tulossa uimasta ja ahmimassa makkaraa sinapit suupielessä.

Kosto elää. Itse olen napsinut huvittavia otoksia moottoripyöräurheilun tv-seuraamisesta. Kun Mika Kallio ajaa, kuvistakin välittyy korkea verenpaine.

MotoGP:tä varten hankittu urheilukanava suoltaa eri luokkien kisojen lisäksi tuntikaupalla aika-ajoja ja jopa harjoituksia. Ja uusinnat moneen kertaan vielä päälle. Pörinää riittää.

Varsinaisen kilpailun alkamisen tietää siitä, että miehen kaveri saapuu auttamaan katsomisessa.

Viikonloppuna kaupunki on täynnä hulinaa, markkinoita ja maratonia. Saas nähdä, ovatko suosittujen whiskey-t-paitojen kauppiaatkin paikalla. Suurajojen aikaan paitakojuja oli Kävelykadulla useita. Ainakin yhdessä paidan hinta riippui ostajan ulkonäöstä.

– Lihavalle naiselle 20 euroa, sinulle vain 15, oli myyjä eräällekin kaunottarelle maininnut.

Tekee mieli käydä testaamassa oma kurssi. Ehkä sen jälkeen paikalla on yksi koju vähemmän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.