Virheet tehty hyvinä aikoina

”Euroopan talouskriisin hoitaminen on hankalaa, kun kriisissä kyse ei ole vain taloudesta”, harmitteli Euroopan unionin korkea virkamies viime viikolla seminaarissa Brysselissä.

Harmittelu tuntui aidon vilpittömältä – ei niinkään sarkastiselta.

Niinpä. Talouskriisissä kyse on väistämättä myös jäsenmaiden politiikan, kulttuurin, erilaisten hallintotapojen ja moraalin yhteenkietoutumisesta. Yksinkertaisesti sanottuna paketissa on mukana myös ihmisiä.

Virkamiehen tokaisu paljasti salaisen toiveen siitä, että Euroopan talouden hoitaminen sujuisikin paljon helpommin ilman ihmisiä, heidän arvaamatonta käytöstään ja poliittisia intressejään.

Monen eurooppalaisen talousvirkamiehen märkä uni varmasti olisi, että ihmiset ymmärtäisivät olla edes homo economicuksia eli rationaalisesti talouttaan hoitavia ihmisiä.

Mutta emmehän me ole. Teemme jatkuvasti markkinoiden kannalta kaikenlaisia epärationaaleja päätöksiä niin hallitusten kuin yksilöiden tasolla.

Ehkä Euroopassa on unionin alusta alkaen menty niin vahvasti talous edellä, että jäsenmaiden erilaisuus – siis ihmiset erilaisine intresseineen ja käytäntöineen – unohdettiin, paitsi tietysti juhlapuheista. Usein kuultu jälkiviisas esimerkki maiden erilaisuuden unohtamisesta on kreikkalainen hallintokulttuuri, joka tunnetusti kaunisteli tilastojaan miellyttääkseen unionia.

Vaikka monelle muulle maalle vastaava toiminta olisikin kauhistus, suljettiin tilastojen rukkaamiselta silmät, koska Euroopan taloudella meni hyvin juuri silloin.

Kun taloudella menee hyvin, maiden erojen kuvitellaan olevan helposti sivuutettava pikkujuttu. Silloin myös yhteisiin sääntöihin voi suhtautua joustavasti: ketä se nyt muka haittaa, jos lipeää sovitusta. Lipeämisessä ovat kunnostautuneet sekä pienet että suuret EU-maat.

Mutta näköjään se ei ole ollut paras tapa toimia.

Nyt käsillä olevat virheet onkin tehty jo hyvinä aikoina.

Hyvinä aikoina huolta huomisesta ei tunneta. Siksi EU:ssakaan talouden ei oikeastaan uskottu koskaan kääntyvän kovin pahasti laskuun tai maiden ajautuvan konkurssiin.

Peruutusvaihdetta ei tietenkään ole, vaikka osa niin kuvittelisikin.

Brysselin europolitiikkojen joukossa ilmapiiri on jo lämpenemässä toukokuun europarlamenttivaalien vuoksi. Tämä näkyy poliitikkojen hermoiluna, kertovat Brysselin virkamiehet. Hermoilu puolestaan merkitsee jyrkkeneviä äänenpainoja.

Eurovaalit herättävät nyt kansallista kiinnostusta ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskriisi, sosiaaliturva ja maahanmuutto puhuttavat jäsenmaissa.

Eurovaalien erikoisuus on tasapainoilu kansallisen ja EU:n tasojen välissä. Eurovaaleissa poliittinen keskustelu käydään kansallisella tasolla ja painopisteet ovat kunkin maan omien intressien turvaamisessa. Mutta valituksi tulleet parlamentaarikot joutuvat kuitenkin käymään keskustelua isomman kokonaisuuden eli koko Euroopan tasolla. Mittakaavat ovat siis erilaiset.

Vielä olisi vain löydettävä keinot, joilla unionin synnyttämää yhteiseloa kehitettäisiin ja pystyttäisiin elämään yhteisessä valuutassa myös huonoina aikoina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.