Virkavalta vastahyökkää

Kaksi hiljakkoin istuttua huolestuttavaa rikosjuttua pakottavat pohtimaan, onko osa yhteiskunnan antamia valtaoikeuksia käyttävistä ihmisistä käsittänyt roolinsa väärin.

Ensimmäinen tapaus lähti liikkeelle, kun kaksi poliisia teki kotietsinnän laittomista linnunmunista epäillyn henkilön kotiin. Kotietsinnässä he eivät kertoneet asianmukaisesti nimiään ja nimilätkätkin oli poistettu virkapuvuista. Epäillyn kotona oli kameravalvonta.

Tapahtuman jälkeen poliisit kuulivat tulleensa kuvatuiksi. He nostivat epäiltyä kohtaan jutun salakatselusta.

Poliisit väittivät, että he eivät tienneet kameravalvonnasta.

Poliisien reaktio oli erikoinen. Poliisi on virkamies, joka käyttää virka-asemansa kautta poikkeuksellista yhteiskunnan luovuttamaa voimaa. Siksi poliisin toiminnan pitää olla luotettavaa eikä poliisin pidä lähteä saivartelemaan esimerkiksi kotirauhakysymyksellä.

Jokainen maallikkokin tietää, että se ei ole mitään salakatselua, jos kuvaa poliisia omassa kodissaan. Ja että kotietsintää tekevällä poliisilla ei voi olla mitään kotirauhaa toisen ihmisen kodissa.

Syyttäjä tulkitsi asian maalaisjärjellä. Poliisin pitää tyytyä siihen, että kotia voi kameravalvoa ja että myös poliisi voi kuvaan tallentua.

Jos toisin olisi käynyt, poliisin toiminnan kohteeksi joutuva ihminen olisi asetettu armovallan varaan.

Toinen tapaus on Jyväskylästä. Tapaus alkoi siitä, että kihlakunnanvouti lähti ulosottomiehenä panemaan täytäntöön päätöstä 11-vuotiaan tytön asumisesta isän sijasta äidin luona.

Vouti tavoitti tytön reppu selässä kerrostalon rapussa. Tyttö kieltäytyi lähtemästä mukaan ja tarrautui kaiteeseen.

Paikalle tulleen isän mielestä vouti riuhtoi tyttöä irti kaiteesta ja siitä seurasi repeämä reppuun ja vamma tytön polveen.

Tyttöä noutamassa oli myös lääkäri, joka keskeytti tilanteen.

Isä teki tapahtuman jälkeen poliisille tutkintapyynnön voudin toiminnasta. Isän mielestä voudin toiminta oli epäasiallista ja aiheutti myös polvivamman.

Vouti puolestaan katsoi, että isä loukkasi tutkintapyynnön väitteillä hänen kunniaansa. Käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat isän väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 1 500 euron korvauksiin.

Korkein oikeus otti tapauksen käsittelyynsä ja antoi viime viikolla päätöksensä. Se vapautti isän. Korkeimman oikeuden mukaan isä oli tutkintapyynnössä kertonut näkemistään tapahtumista. Hän ei ollut valehdellut eikä näyttöä liioittelustakaan ollut.

Kun poliisi tai vouti lähtee ajamaan juttua toimintansa kohdetta vastaan, käännytään oikeusvaltiossa vaaralliseen suuntaan. Virkamiehen toiminnasta pitää voida tehdä perusteltu tutkintapyyntö ilman, että pelkona on vastaan nouseva syyte.

Virkamiesten toiminnan on oltava demokratiassa ja oikeusvaltiossa tarkan seurannan alla. Virkavaltaa ei saa käyttää väärin. Vouti saattoi käyttää virheellisesti fyysistä voimaa. Lapsella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja jos isä sitä perää, ei se ole kunnianloukkaus.

Virkavallan käytölle pitää olla vastapaino ja sitä pitää voida hakea oikeudesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.