Virkkunen on nyt maan ja maakunnan kestovaikuttaja

Henna Virkkusen, 36, nousu ministeriksi yllätti - mutta vain ajoituksellaan. Virkkunen on ollut kurssissa kokoomuksessa, vaikka hän on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja. Veikkailtiin, että hän on ministeri seuraavassa kokoomushallituksessa.

Ministeriys tuli erikoisella tavalla. Sari Sarkomaa, 43, luopui ministeriydestä, jotta sai aikaa perheen kanssa olemiseen.

Perustelu on hyvä, vaikka ministerinkin työn pitäisi olla sen verran inhimillistä, että lapsiperheellinen voi sitä kohtuudella tehdä. Käytännössä näin ei välttämättä ole. Sarkomaalla on kolme vireässä iässä olevaa lasta. 2-, 8- ja 10-vuotiaat vaativat vanhemmiltaan huomiota. Joskus myös ministeriyden on väistyttävä.

Valinnallaan Sarkomaa näytti esimerkkiä. Aikaa on varattava muullekin kuin työnteolle. Valinta osoittaa myös arvomaailman vahvuutta. "Lapset Suomessa ymmärtävät", Sarkomaan 8-vuotias oli viisaasti perustellut luopumispäätöstä miettineelle ministerille.

Myös aikuiset ymmärtävät.

Sarkomaa saattaa palata kokoomuksen eturiviin vielä tulevaisuudessa.

KESKI-SUOMI SAA Virkkusesta vahvan kestovaikuttajan. Ministeriys voi olla vain alkua pitkälle yhteiskunnalliselle uralle. Jo nyt häntä on väläytelty Jyrki Kataisen, 37, seuraajavaihtoehdoksi kokoomuksen johdossa.

Spekulaatiot ovat Virkkuselle vahingoksi, sillä kestoehdokkaana olo on tuhonnut monta poliittista uraa. Esimerkiksi keskustassa Paula Lehtomäen, 36, tähti on laskussa liian varhaisten puheenjohtajapuheiden takia.

Virkkusen nousu ministeriksi näkyy maakunnassa. Hänen miehensä, Matti Mäkinen, on Hankasalmen kunnanjohtaja. Mäkinen on entinen vihertävä ylioppilaspoliitikko Jyväskylän yliopistosta. Virkkunen puolestaan on Jyväskylän journalistiikan koulutuksen kasvatteja ja laitoksen lisensiaatti.

Hankasalmella on nyt muitakin vahvoja poliittisia suhteita. Kirkkoherra Jorma Kukkonen on entinen sosiaalidemokraattinen kansanedustaja.

Virkkunen teki toimittajan töitä Keskisuomalaisessa runsas kymmenen vuotta sitten. Hänen lemmikkipalstansa oli suosittu.

MAURI PEKKARINEN, 61, on ministerinä ja vaikuttajana Keski-Suomen kestoikoni. Hän on nykyisen hallituksen vahvimpia keskustaministereitä. Pekkarisen poliittinen ura voi jatkua vielä pitkään. Keskustan kannalta on silti ydinkysymys, mistä löytyy seuraava ministeriputken vaikuttaja. Nyt kenttä näyttää hiljaiselta.

Sosiaalidemokraateissa Susanna Huovinen, 36, nousi viime hallituksen ministeriksi myös kesken kauden. Huovinen on vahva ministeripotentiaalia seuraaviinkin hallituksiin.

Virkkusen ministeriys voi pahimmillaan luoda kaksinapaisuutta maakuntaan, jos Pekkarinen ja Virkkunen ryhtyvät ottelemaan maakunnan ykkösvaikuttajan roolista. Toivottavasti tällaista asetelmaa ei synny, vaan ministerit ajaa maakunnan asiaa yksissä tuumin.

Kokoomuksen valtakunnallinen johtoporukka on vahva. Sen nuorekkuutta kadehditaan puoliavoimesti sekä keskustassa sekä SDP:ssä. Varsinkin keskustan johto on myös sisäisesti erilinjaista.

MARTTI AHTISAAREN Nobel-palkintotilaisuus oli viime viikon suuri uutinen. Ahtisaari sai arvostetuimman eli rauhan Nobelin ja nousee sillä suomalaisista omaan luokkaansa kansainvälisessä arvostuksessa.

Ahtisaaren arvostus on hänen kansainväliseen uraan nähden Suomessa kovin laimeaa. Vasta aika nostaa hänet oikeasti jalustalle.

Ahtisaaren jääminen yhden kauden presidentiksi oli erikoinen tapahtumaketju. Hän oli kautensa SDP:n ytimen vieroksuma ja joutui käytännössä sivuun ensimmäisen kauden jälkeen. Ehkä siksi Ahtisaari ei kutsunut presidentti Tarja Halosta Nobel-juhlaan.

Keski-Suomessa oululaislähtöinen Ahtisaari on ollut arvossa. Hänen vuotuinen Ahtisaari-luentonsa on kunnioitettu tapahtuma.

Itänaapurista suhtautuminen Ahtisaareen ja Nobeliin on ollut hapanta. Eniten hampaankoloon jäi Kosovon rauhanneuvotteluista, joissa Ahtisaari oli välittäjänä. Venäjän mielestä Ahtisaari oli liian länsimielinen.

Ahtisaari on monesti tuonut kantansa selvästi esille. Hän on erimerkiksi selväsanaisesti suositellut Suomen liittymistä Natoon.

Eilen Venäjän puolustusministerin Anatoli Serdjukov esitti, että Suomi ja Venäjä voisivat järjestää maavoimien ja laivaston yhteisiä harjoituksia. Hän tarjosi meille myös venäläistä asekalustoa.

Menneiden vuosikymmenten sanat kaikuvat puheessa, mutta ne ei taida saada Suomessa vastakaikua.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.