Visiot, ennusteet ja ohjelma

Suurvaltanaapurimme Venäjän tulevaisuus askarruttaa niin venäläisiä kuin suomalaisiakin.

Merkittävä venäläisten oma visio tulevaisuudestaan on keskustelufoorumina edennyt Strategia 2020. Keskeistä siinä on Venäjän hallituksen ennen finanssi- ja talouskriisiä laatima Venäjän kehittämisstrategia vuoteen 2020 mennessä muun muassa siitä, miten Venäjä nousee maailmantalouden johtavien maiden joukkoon ja miten Venäjästä tulee maailman paras paikka elää.

Päätavoitteena on innovaatioiden ja koulutuksen parantaminen kansallisin tiedekeskuksin ja niiden puitteissa toimivin tutkimusyliopistoin. Keskeistä valtiojohdon tavoitteille on, että keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä nousee 72-75 vuoteen ja keskiluokan osuus kasvaa noin puoleen koko väestöstä vuoteen 2020 mennessä.

Tuoreissa puheenvuoroissa "maailman paras" -tavoite on vaihtunut ratkaisujen etsimiseksi siihen, miten Venäjä selviytyy talouskriisistä voittajana "uuden innovaatiotalouden maana", joka "määrittää järjestyksen maailmassa". Venäjän oma älymystö on huomauttanut, ettei innovatiivista taloutta eikä maan dynaamista kasvua luoda ilman vapaita kansalaisia ja vapaan yhteiskunnan instituutioita.

SUOMESSA eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on vastikään laadituttanut selvityksen Venäjä 2017: kolme skenaariota. Ennustelinjoja edeltää perinpohjainen selvitys nyky-Venäjän kehityskuluista. Vuosi 2017, sata vuotta Venäjän vallankumouksesta, on valittu kiintopisteeksi siksi, että se on tärkeä vuosi sekä Venäjälle että Suomelle.

Skenaarioista ensimmäinen tarkastelee energiaosaamisella globaaliksi vaikuttajaksi noussutta Venäjää, jossa alueelliset erot ovat syventyneet ja pyrkimys vaikutusvallan ja etujen säilyttämiseen edellyttää suuria asevoimia, kun IVY-alueen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseen ei ole ollut valmiutta. Toinen skenaario tarkastelee monipuolistuvaa mosaiikki-Venäjää, jossa erilaisuus on rikkautta ja kolmas, pakollinen huonon kehityksen uhkakuva kovan tai vahvojen vallan Venäjää, jota hallitaan pelolla. Jokainen skenaario piirtää omanlaisensa maailman.

VISIOT JA skenaariot ovat luoneet pohjan, kun valtioneuvoston periaatepäätöksenä esiteltiin viime viikolla uusi Venäjä-toimintaohjelma. Toisin kuin ennusteet, ohjelma esittelee ne viralliset tavoitteet, joihin Suomen hallitus Venäjän-politiikassaan vastaisuudessa pyrkii.

Koko ohjelma loppusivuilleen asti on tiivis Suomen ja Venäjän suhteiden analyysi, joita monet esimerkit havainnollistavat. Venäjä oli viime vuonna tärkein kauppakumppanimme ja Suomen merkittävin energian toimittaja, joka toimittaa yli 70 prosenttia Suomen tuontienergiasta. Venäläisille Suomi on myös tärkein ulkomaanmatkakohde.

Selvityksessä esille nostetut lukuisat ongelmalliset kysymykset Venäjällä tiivistyvät oikeastaan vaatimukseen suomalaisen Venäjä-osaamisen kohentamisesta. Venäläinen tapa asennoitua on meille yhä monin tavoin vieras.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.