Voi meitä suomalaisia

Filosofi Pekka Himasen ja professori Manuel Castellsin tutkimusraportti Kestävän kasvun malli on aiheuttanut jo kaksi kohua. Ensin ihmeteltiin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tilaaman raportin hintaan (700 000 euroa) ja suoraviivaista tilaustapaa. Nyt suomalaiset professorit ja tutkijat ovat moittineet raporttia kokoelmaksi vanhoja ideoita.

Julkinen kohina raportin ympärillä onkin voinut olla ylimitoitettua. Myös odotukset raportille ovat kohtuuttomia. Filosofit ovat ajattelijoita, mutta eivät he ole mitään ylivertaisia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijoita. Usein yhteiskuntafilosofit ovat hyviä näkemään rakenteita ja ongelmia, mutta vastausten antaminen tulevaisuuden kysymyksiin on heillekin mahdotonta.

Himanen oli ehdottomasti yksi nuori lahjakkuus. Hän väitteli ennätyksellisen nuorena filosofiasta ja nousi näkyväksi kansalliseksi ja osin kansainväliseksi filosofihahmoksi.

Katalonialainen sosiologi Castells, 71, puolestaan on yksi maailman tunnetuimmista yhteiskuntatieteilijöistä. Nykyisin hän on professorina Yhdysvalloissa.

Selvästikin kritiikki ja julkinen keskustelu on kolahtanut kovasti Himaseen. Se näkyi raportin julkistamispäivän puheista. Himanen moitti suomalaisia häpeän kulttuurista. Emme uskolla menestyä emmekä epäonnistua. Ilmapiiri on nyt hänen mielestään maassa huono ja latistaa ihmisiä. Ihmiset näykkivät toisiaan eikä aitoa innokkuutta uuteen tulevaisuuteen ole.

Himasen mielestä suurimmat ongelmat Suomessa onkin henkisessä kulttuurissa, ei taloudessa.

Samaan yhtyi Castells. Hänen mukaansa ilmapiiri Suomessa on kyräilevä ja epäluuloinen. Vielä 2000-luvun alussa henki oli Castellsin mukaan avoin ja innostunut.

Castells käytti myös rajuja sanamuotoja (Helsingin Sanomat 8.11.). Hänen mukaansa ”Pekkaa (Himasta) ei ole edes tyydytty arvostelemaan, Pekkahan on yritetty tappaa”.

Yhteiskuntatieteilijä käyttää sanaa varmastikin vertauskuvallisesti, mutta silti se kuvastaa paljon tilanteesta.

Himanen ja Castells tuntevat olevansa nurkkaan ajettuja.

Tapahtumaketju osoittaa, että ansioituneet sosiologit ja filosofit ovat myös ihmisiä. He kiihtyvät tilanteissa samaan tapaan kuin joku muukin joskus saattaa kiihtyä. Silloin asiaperustelut muuttuvat huteriksi, joskus jopa hassuiksi.

Himasen puhe siitä, että henkinen kulttuuri olisi Suomen suurin ongelma on juuri tällainen yleistys. Se toistaa yli kahden vuosikymmenen takaista stereotypiaa, jonka mukaan me suomalaiset emme pärjää maailmassa ja olemme sulkeutuneita korpi-ihmisiä. Ja että suomalaiset ovat huonoja myymään mitään.

Nykyisin suomalainen nuoriso on erittäin yritteliästä ja tavoitteellista. Myös maailmaa osataan ja halutaan valloittaa. Ihmisten asenne moniin asioihin on hyvin myönteinen. Suomalaiset näkevät tulevaisuuden monissa kyselytutkimuksissa myönteisempänä kuin keskimäärin eurooppalaiset. Ja olemme myös kyselytutkimusten mukaan onnellisia Euroopan mittapuulla.

Toivottavasti arvostetut tutkijat eivät halua lingota suomalaisia näennäistieteen avulla takaisin puuhun.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.