Voitko hyvin työssäsi - sillä on väliä

Ympärillämme on käynnissä täysi myllerrys. Lomautuksia, irtisanomisia, säästötavoitteita ja yksiköiden lopettamisia. Nämä ovat välttämättömiä toimia, kun yritykset ja työyhteisöt sopeuttavat toimintaansa maailmanlaajuiseen lamaan.

Työhyvinvoinnin tärkeys korostuu näinä aikoina entisestään. Toiminnan saneerauksen jälkeen näyttää siltä, että yhä useammassa yrityksessä yhä pienempi henkilöstö on tekemässä yhä enemmän töitä yhä kovemmassa tahdissa - jos niitä töitä on jostain saatu haalittua. Yrittäjillä ja yritysten johdolla on myös talouden paineet niskassaan. Mistä saamme uusia asiakkaita ja kannattavia kauppoja? Samaan aikaan täytyy miettiä, mistä rahoitusta, jotta selviämme pahimman yli?

Useimmilla meistä yli kolmasosa valveillaoloajasta kuluu työntekoon tai siirtymiseen työpaikan ja kodin välillä. Kännykkä ja sen sähköpostiviestit kulkevat aina mukana. Ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta ei siis ole yhdentekevää, miten työssään voi ja jaksaa, miten merkitykselliseksi työnsä kokee, miten hyvin työnsä hallitsee tai miten hyvin tuntee olevansa aidosti "yksi porukasta".

Määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa yksilön näkökulmasta sitä, että ihminen voi työssään hyvin ja on toimintakykyinen. Yhteisön näkökulmasta työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihmisten muodostama työyhteisö on toimiva ja aikaansaava.

Työ vaikuttaa kotioloihimme ja vastaavasti kotiolot töihin. Mutta tutkimusten perusteella väitetään, että työn vaikutus muuhun elämään on jopa suurempi kuin yksityiselämän vaikutus työhön. Myös hyvä fyysinen kunto on jaksamisen kannalta erittäin olennaisessa roolissa. Näin ollen elämänlaadun näkökulmastakin työhyvinvoinnilla on merkittävä rooli.

Edellisen laman kokemusten myötä on erityistä syytä kantaa huolta yrittäjien ja yritysjohdon jaksamisesta. Sillä jos johto uupuu, eikä pysty löytämään uutta suuntaa ja uusia ratkaisuja, olemme menossa syöksykierteeseen, josta on hyvin vaikea enää oikaista.

Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan vastuullisuutta työyhteisöään kohtaan. Pään lyöminen yhä uudestaan ja uudestaan periksi antamattomasti samaan mäntyyn ei johda menestykseen. On osattava välillä tuulettaa pääkoppaa uusilla asioilla - pitää vaikkapa "hulluttelupäivä". Kesä on oivaa aikaa akkujen lataamiseen, miksi emme tekisi niin ja huolehtisi omasta ja porukkamme hyvinvoinnista.

Toissa viikon Romanian työmatkalla kuulin paikallisen kansanviisauden: " Usein toistuvat tauot luovat suurta menestystä!" Onkohan tuossa mitään perää?

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.