Yhdysvallat, onnenpekka

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama piti viime viikolla Brysselissä puheen, joka paikoin muistutti uskontunnustusta:

”Me uskomme demokratiaan, vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin, riippumattomiin oikeuslaitoksiin ja oppositiopuolueisiin, jotka... Me uskomme vapaille markkinoille rakentuviin avoimiin talouksiin, jotka... Ja me uskomme ihmisarvoon, joka...”

Obama on suurenmoinen puhuja. Kun puhe sivuaa kahden maailmansodan kauhuja vanhalla mantereella, siihen istuu toki tietty kuulijakuntaa yhdistävä mahtipontisuus. Aivan selväksi ei tosin käynyt, viittasiko Obama yhteisiin vai vain amerikkalaisiin arvoihin.

Puhuja muistutti puhuvansa Euroopan vanhoilla sotatantereilla. Täällä on nähty imperiumien nousuja ja mailleenmenoja, tuoreimpina läntisen Euroopan siirtomaa-imperiumien ja Neuvostoliiton romahtamiset. Mutta miksi Yhdysvallat pysyy vahvana ja yhtenäisenä, Obamaa tulkiten ”iankaikkisena”? Vastausyritykset ovat tietysti perin epämääräisiä, koska itse kysymyskin on kovin laaja ja yleinen.

Brittihistorioitsija Paul Kennedyn mukaan imperiumit ovat jo vuosisatoja kaatuneet sotilaallisen ylisitoutumisen ja taloudellisen pohjan riittämättömyyden ristiriitaan. Tästä oli varmasti kyse niin suursotien raunioittamissa Länsi-Euroopan maissa kuin varustelukierteisessä Neuvostoliitossakin.

Amerikkalainen sosiologi Immanuel Wallerstein on korostanut imperiumeja hajottavina tekijöinä niiden pyrkimystä yhtenäisiin, laajoihin poliittisiin järjestelmiin. Neuvostoliitto jos mikä oli aina imperiumi, jonka aatteellista oikeaoppisuutta jopa yksilötasolla valvoivat vahvat koneistot.

Maailmantaloudeksi kehittyneen kapitalistisen järjestelmän vahvuutena on puolestaan ollut se, että sen sisällä voi elää monia erilaisia poliittisia järjestelmiä. Wallersteinin mukaan kapitalismin elinvoimaisuus on sen joustavuudessa ja mukautuvuudessa, kyvyssä sulauttaa ja nivoa työnjaollisia kokonaisuuksia mitä erilaisimmista yhteiskunnallisista aineksista.

Yhdysvallat on toteuttanut tuota osin tiedostamatonta prosessia kohti hegemoniaa Obaman ”uskontunnustuksen” mukaisesti. Toki Yhdysvaltain valtteina ovat olleet suojaisa maantieteellinen sijainti ja sekä se, että maanosan aiemmat kulttuurit eivät pystyneet asettamaan pidäkkeitä talouden laajenemiselle ja yhtenäiskulttuurin synnylle.

Yhdysvaltain menestystarinaa voi lähestyä myös italialaisen taloustieteilijän Vilfredo Pareton mukaan nimetyn Pareto-tehokkuuden kannalta. Osavaltiot eivät pyri eroon Yhdysvaltain liittovaltiosta, koska maailman suurimpien kotimarkkinoiden lisäksi ne saavat yhteisten julkishyödykkeiden skaalaetuja win–win-periaatteella. Tiettyjen välttämättömyyksien kuten kansallisen turvallisuuden tuottaminen on ollut kaikille osapuolille edullisempaa kollektiivisesti kuin yksin.

Yksi tuon kaikkia palkitsevan suuruuden ekonomian siunauksista on vaikutusvalta maailmanpolitiikassa. Yhdysvallat on maailman johtava suurvalta ja ylivoimainen asemahti. Dollari on maailmantalouden tärkein reservivaluutta ja Yhdysvallat koko järjestelmän takuumies.

Eli Yhdysvaltoihin luotetaan, ainakin toistaiseksi.

Uusimmat

Kolumnit

Biotalous nosteessa myös Euroopan tasolla

Television katsomisen ergonomiasta

Virheistä opiksi ja uutta kohti

Lyhyet

Kolumni: Lapsiperheiden puolesta

Kolumni: Pian nuoriso nauraa kuullessaan, että jostain kumman syystä kelloja siirrettiin aamuyöstä keväisin ja syksyisin

Lyhyet

Olisiko tästä maailmanluokan dekkariksi?

Kolumni: Espanjan diktaattori nousee viimeisen kerran, kun Francon jäännökset tongitaan ylös hautapaikastaan

Kolumni: Miksi Turkki ei esitä todisteita?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.