Yhteishenki on lähtökohta kehittämiselle

Lukuisat arvioinnit ja selvitykset osoittavat, että Jyväskylän yliopisto on maamme menestyneimpiä yliopistoja. Alakohtaisesti on jonkin verran vaihtelua, mutta yleisesti voidaan todeta Jyväskylän yliopiston olevan eri aloillaan Suomessa joko aivan kärjessä tai lähellä kärkeä. Monilla alueilla yliopisto edustaa myös kansainvälistä huippua.

Jyväskylän yliopiston menestyminen ei tarkoita vain eri aloja vaan yliopiston kokonaisuutta. Erilaisten yliopiston ulkopuolisten selvitysten ja tutkimusten mukaan olipa kyseessä tuottavuus, tuloksellisuus, kiinnostavuus tai laatu Jyväskylän yliopisto seisoo eturivissä.

Taustalla on strategiseen ajatteluun pohjautunut yliopiston pitkäaikainen ja määrätietoinen kehittämistyö, joka tuloksista päätellen on pystytty kohdentamaan keskeisille alueille. Osa tätä strategista kehittämistyötä on ollut ennakoiva uudistaminen, joka on omaksuttu osaksi yliopiston toimintakulttuuria. Siten tarvittavien muutosten kynnys on madaltunut. Jyväskylän yliopisto on jo pitkään pystynyt hyödyntämään yliopistolaitoksessa tapahtuneet erilaiset murros- ja muutosvaiheet.

KUN OTETAAN huomioon kansakunnan pienuus ja sen myötä käytettävissä olevat voimavarat, Suomen yliopistolaitos on menestynyt kansainvälisesti hyvin. Toisaalta juuri voimavarojen vähäisyys pakottaa voimakkaaseen kehittämistyöhön, sillä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä on osaamisen korkea taso. Tarvittavan osaamisen keskiössä ovat yliopistot, mikä luo pohjan käynnissä olevalle yliopistouudistukselle. Suomalaisten yliopistojen on toimittava kansainvälisesti niin korkealla tasolla, että ne ovat haluttuja yhteistyökumppaneita.

Uusi yliopistolaki ja valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistaminen mahdollistavat yliopistojen erilaistumisen. Profiloitumisen ohella yliopistojen on vielä nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota toimintansa tuloksiin. Mikäli toiminta ei ole tavoitteiden mukaista eikä yliopisto pysty tekemään tarvittavia korjaustoimia, edessä voi olla merkittävä voimavarojen supistaminen. Vastaavasti hyvää tulosta tekevät yliopistot vahvistuvat.

KASVAVA AUTONOMIA lisää yliopistoissa valtaa ja vastuuta. Tämä edellyttää yliopiston sisäisen johtamisen ja hallinnon uudistamista. Yliopiston sisäisen uudistamistyön näkökulma voi olla säilyttävä tai uudistuksen mahdollisuudet hyvin hyödyntävä. Jyväskylän yliopiston menestymisen kannalta on olennaisen tärkeää, että valitaan rohkeasti toimintoja kehittävä linja.

Uudistuvan hallituksen ja rehtorin vastuut kasvavat merkittävästi. Uuden hallinnollisen mallin on annettava edellytykset johtamiselle läpi koko yliopiston, jotta vastuun voi aidosti kantaa. Uudistus edellyttää myös tiedekuntia johtavien dekaanien ja laitosjohtajien toimintaedellytysten parantamista.

Yhteisöllisyys luo yliopiston toiminnalle myönteisen perustan. Tarvittavan yhteisöllisyyden tasoa ei voida kuitenkaan saavuttaa monijäsenisten elinten välillisen toiminnan kautta vaan nykyaikaisesti vuorovaikutteisella yhteydenpidolla henkilöstöön ja opiskelijoihin. Samalla hallinnon virtaviivaistamisella vähennetään hallintoon käytettävää aikaa, jolloin jää enemmän aikaa tutkimukselle, opetukselle ja opiskelulle.

YLIOPISTO ON asiantuntijayhteisö, minkä tulee näkyä hallinnollisissa ratkaisuissa. Hallinnollisiin elimiin ei tulla edustamaan jotakin ryhmää, vaan valittavat henkilöt tuovat niihin oman asiantuntemuksensa yliopistonsa parhaaksi.

Yliopiston hallituksen työskentelyssä on jo vuosien kuluessa muotoutunut kulttuuri, jossa eri näkökulmista pyritään hyvässä yhteishengessä pääsemään koko yliopistolle myönteisiin päätöksiin. Äänestysratkaisut ovat erittäin harvinaisia.

Jyväskylän yliopiston toimintaperinteen pohjalta on hyvät edellytykset sille, että päädytään yliopiston myönteiseen kehitykseen tähtääviin kauas luotaviin ratkaisuihin Keski-Suomen, suomalaisen yhteiskunnan ja koko maapallon parhaaksi.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja.