Yhteismetsästä etua omistajalle ja yhteiskunnalle

Yhteismetsä on vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta. Suomessa on yli 250 yhteismetsää ja niiden kokonaispinta-ala on 560 000 hehtaaria. Se on yli 4 prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta. Vaikka yhteismetsät ovat yleistyneet viime vuosina, on yhteismetsä vielä melko tuntematon metsänomistusmuoto.

Yhteismetsä tuo omistajalleen helpotusta omaisuutensa hoitoon. Kun liittää oman metsänsä yhteismetsään, ei tarvitse miettiä esimerkiksi harvennusten oikeaa ajoitusta ja voimakkuutta. Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja luoda suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset tuottavammille toimenpiteille ja kannattavammalle metsätaloudelle. Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on usein helpompaa isommilla metsäalueilla.

Yhteismetsälain muutokset ovat helpottaneet yhteismetsiin liittymistä ja uusien yhteismetsien perustamista. Laajempien kokonaisuuksien muodostaminen käy helpoimmin liittämällä metsätila jo olemassa olevaan yhteismetsään.

Oman metsän liittäminen yhteismetsään on kiinteistötoimitus, jossa yhteismetsään liittyvä saa tilansa arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Näin olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaasti suurempien metsäkokonaisuuksien muodostamisen.

Kymmenistä hehtaareista voidaan koota usean sadan hehtaarin kokonaisuuksia. Suurimmat, tyypillisesti ammattilaisvetoiset, yhteismetsät laajentuvat aina tuhansiin hehtaareihin saakka.

Yhteismetsää voidaan laajentaa paitsi liittämällä alueita osuuksia vastaan ja yhdistymällä toisen yhteismetsän kanssa, myös ostamalla lisää alueita. Lisäksi yhteismetsäosuuksilla voidaan käydä myös kauppaa vapailla markkinoilla. Näin olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaasti suurempien metsäkokonaisuuksien muodostamisen.

Hallinnointi voidaan järjestää helposti joko hoitokunta- tai toimitsijamallilla. Yhteismetsälaki ja yhteismetsän osakaskunnan ohjesääntö ohjaavat yhteismetsän käyttöä ja hallintoa. Päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Siten laajassakin osakaskunnassa on avaimet keskitettyyn päätöksentekoon ja tehokkaaseen toimintaan.

Yhteismetsä on hyvä ja toimiva ratkaisu moniin tämän päivän metsänomistuksen tavoitteisiin. Se sopii myös omistusjärjestelyihin perikunnille ja sukupolvenvaihdostilanteisiin, koska yhteismetsäosuuksia on helpompi luovuttaa tai jakaa kuin pirstoa metsätilaa pienemmiksi palstoiksi.

Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, ja se maksaa tuloverot yhteismetsän saamista tuloista. Puun myyntituloa jaetaan osakkaille säännöllisesti ja jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa.

Yhteismetsän tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja kestävän metsätalouden harjoittaminen. Yhteismetsälain mukaan yhteismetsää pitää hoitaa ja käyttää metsäsuunnitelman mukaisesti. Tämä luo edellytyksiä metsäomaisuuden kestävälle ja kasvavalle tuotolle.

Yhteismetsien metsätaloudellista kilpailukykyä parantaa suurempien metsäkokonaisuuksien kautta syntyvä tehokkuus- ja mittakaavaetu. Säännöllinen, ammattimainen toimija, kuten yhteismetsä, on haluttu kumppani myös puukaupassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.