Yleinen mielipide selviää vaaleissa

Kun julkinen keskustelu syystä tai toisesta kiihtyy, vaaditaan yleiseen mielipiteeseen ja kansan tahtoon vedoten milloin mitäkin.

Nyt vaaditaan pääministerin eroa, koska hän on menettänyt kansan luottamuksen.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie myönsi keskiviikkona eduskuntakeskustelussa, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) nauttii kyllä parlamentin enemmistön luottamusta, mutta hänen mukaansa oleellista onkin, luottaako Suomen kansa pääministeriin.

Lapintien julistuksessa soinnahti kommunistien laulu "Ei muuta johtajaa, ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias...". Mutta tämän laulun aatteet ovat menneet mailleen, koska niiden reaalitoteutus merkitsi kansalle täsmälleen päinvastaista osaa.

ASETELMA on Suomen poliittisesta historiasta tuttu. Se kuuluu perinteisesti poliittisille äärilaidoille ja populistisille liikkeille. Kansan tahtoon ovat vedonneet propagandassaan sekä äärioikeisto että äärivasemmisto.

Oikeistolainen kansanliike kaatoi 1930-luvulla hallituksen, vaikka sillä oli eduskunnan enemmistön tuki. Demokratian ja parlamentarismin puolustajien huomautukset siitä, ettei hallitus tarvinnut epämääräisen kansanliikkeen, vaan eduskunnan luottamuksen, hukkuivat äärioikeiston väkivaltaan ja sillä uhkailuun. Hallitus joutui eroamaan. Parlamentarismi ajautui vuosia jatkuneeseen kriisiin.

YLEISEN mielipiteen selvittämiseen ei ole todellisuudessa muuta välinettä kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Mielipidemittaukset vaalien välillä antavat kansalaisten yhteiskunnallisista mielipiteistä jonkinlaista tietoa.

Ylen uutisten kysely osoittaa keskustan kannatuksen viime viikkoina jonkin verran nousseen. Keskusta ohitti nyt 20,4 prosentin lukemilla niukasti SDP:n, jota tukee 20,3 prosenttia. Vasemmistoliitto on selkeästi pienten puolueiden sarjassa 8 prosentin kannatuksellaan.

Yleiseen mielipiteeseen, kansan luottamukseen tai sen puutteeseen poliitikkojen olisi parasta vedota vain pienin kirjaimin. Sama koskee julkista sanaa.

JULKISEEN keskusteluun liittyy sekin ilmiö, että historiallisen suuria asioita jää yllättävän vähälle huomiolle. Uutinen asfalttiyhtiöiden saamista kartellisakoista on sellainen. Siitä ei ole virinnyt juurikaan keskustelua.

Seitsemälle asfalttialan yritykselle tuomitut 82,5 miljoonan euron kartellisakot merkitsevät uutta linjaa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio merkitsee Suomen siirtymistä eurooppalaiselle linjalle taistelussa kartelleja vastaa.

KHO:n mukaan asfalttiyhtiöillä on ollut vuosina 1994-2002 jatkuva maanlaajuinen kartelli. Se on siis käytännössä estänyt kuntia ja valtiota kilpailuttamasta asfaltointitöitä.

Kartelli on aiheuttanut veromaksajille valtavan laskun, miljoonia ja taas miljoonia.

Toivottavasti KHO:n linjapäätös toimii myös varoituksena niille aloille, joissa kartelleista sopiminen on jatkuva houkutus.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.