Ylevät tavoitteet todeksi

Nuorten yhteiskuntatakuuta valmistellut työryhmä sai ensimmäiset esityksensä valmiiksi viime viikolla. Ylevät tavoitteet saivat lihaa luiden ympärille.

Jo aiemmin oli sovittu, että ensi vuoden alusta yhteiskuntatakuulla varmistetaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Uutena asiana työryhmä toi järjestelmään koulutustakuun: jokainen peruskoulun päättävä nuori saa jatko-opintopaikan tai pääsee ainakin työpajaan tai muuhun valmentavaan toimintaan.

Kuinka sitten koulutustakuu käytännössä toteutuu, onkin pulmallisempi juttu. Viime vuosina valtio on leikannut aloituspaikkoja. Esimerkiksi perjantaina päättyneessä toisen asteen yhteishaussa oli jaossa 1500 paikkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Hallitus joutuukin jo tämän viikon kehysneuvotteluissa ottamaan kantaa siihen, löytyykö ensi vuoden budjettiin 27 miljoonaa euroa lisää koulutustakuun toteuttamiseksi. Seuraavien kolmen vuoden tarpeeksi on arvioitu 52 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Summat tuntuvat suurilta, mutta ovat itse asiassa hämmästyttävän pieniä, jos niillä pystytään pysäyttämään viime vuosien mittava syrjäytymiskehitys.

Suomessa on nyt yli 100 000 alle 30-vuotiasta pelkän peruskoulun varassa. Määrä vastaa lähes kahta kokonaista ikäluokkaa. Heistä jokaista ei pidä toki leimata syrjäytyneeksi, mutta kiistatta koulutuksen merkitys nyky-yhteiskunnassa on monin verroin suurempi kuin parikymmentä vuotta sitten.

Erityisesti kannattaa olla huolestunut niistä noin 40 000 nuoresta, joilla ei ole koulutusta eikä työtä. He ovat yhteiskuntatakuun haasteellisin kohderyhmä, sillä jo heidän tavoittamisensa on suuren työn takana. Etsivä nuorisotyö on saatava kaikkiin kuntiin.

 

Vastuuta peruskoulun päättäneistä ollaan sysäämässä kunnille. Se onkin luontevaa, kunhan samalla pidetään huoli siitä, että kunnilla on resursseja tämä velvollisuutensa hoitaa.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistolla on jo vuosia ollut tarvetta aloituspaikkojen reippaaseen lisäykseen, mutta valtiolta on herunut lupia vain muutamiin kymmeniin paikkoihin. Niinpä satoja nuoria on jäänyt vuosittain Keski-Suomessa koulutuksen ulkopuolelle.

Peruskoulun päättävien nuorten pääsyä toisen asteen opintoihin voidaan helposti edistää sillä, että heille taataan etusija valinnoissa. Samalla on kuitenkin luotava uusia väyliä koulutukseen niille nuorille, jotka ovat jo vuosia sitten tippuneet valinnoissa ulkopuolelle.

Sekin on hyväksyttävä, että osalle nuorista jopa ammatillinen peruskoulutus on liian teoreettista. Työpajatyyppistä koulutusta on lisättävä, ja oppisopimus tehtävä myös työnantajille houkuttelevaksi.

Yhteiskuntatakuun toteuttajien kannattaa lukea tarkasti nuorille tehdyn kyselyn tulokset. Niiden mukaan nuoret ovat kiinnostuneita erityisesti työssä oppimisesta.

Peräti joka toinen kyselyyn vastanneista oli valmis kouluttautumaan työreittiä. Yrittäjyys kiinnosti monia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.