Yliopistoajatuksen ydin

Jyväskylän yliopiston kirjasto on 100-vuotias. Moni ehkä ihmettelee, miten kirjasto voi olla niin vanha, vaikka yliopisto on vasta 47-vuotias ja sen edeltäjän, Kasvatusopillisen korkeakoulukin perustamisesta on vasta 78 vuotta.

Jyväskylän Tieteellinen kirjasto perustettiin kuitenkin jo 1912, jolloin yliopisto oli Suomen Ateenassa kaukaisen tulevaisuuden haave.

Tieteellisen kirjaston perustamisessa ja vaiheissa tiivistyy paljon yliopiston syntyhistoriaa. Yliopiston perustamista puuhattiin tosissaan jo 1910-luvulla. Erityisesti seminaarin lehtorien ansiosta kaupungissa oli osaamista ja oivallusta siitä, miten suurta hanketta parhaiten edistettäisiin.

Kirjaston Fennica-kokelman perustaksi ostettiin Helsingistä Minervan antikvariaatin konkurssipesästä muutama rautatievaunullinen kirjoja. Siitä se alkoi. Säännöt vahvistettiin pari vuotta myöhemmin.

Kirjaston perustamista johti seminaarin suomen kielen lehtori Martti Airila (1878–1952).

Airilan puoliso oli puolestaan runoilija Juhani Siljon (1888–1918) sisar. Airila järjesti lankomiehelleen paikan Jyväskylän Tieteelliseen kirjastoon. Siljo ahersi kirjojen luttelointiurakan parissa vuosina 1915–1918. Hän lähti Vapaussotaan ja kohtasi päiviensä määrän toukokuussa 1918 Tampereella.

 

Ratkaiseva voitto tiellä kohti yliopistokirjastoa oli vapaakappaleoikeuden saaminen vuonna 1919. Jyväskylän Yliopistoyhdistyksen hallinnoiman kirjaston kokoelmat alkoivat karttua vauhdilla.

Ajatus yliopistosta eli ja vaikutti Jyväskylän Tieteellisessä kirjastossa. Se pantiin merkille Helsingissäkin. Kouluhallitus yritti estää vuonna 1934 perustettua Kasvatusopillista korkeakoulua ottamasta vastaan tieteellistä kirjastoa, koska korkeakoulu ei tarvitsisi Fennica-kokoelmaa.

Kouluhallituksessa nähtiin, että vapaakappaleoikeudella varustetun kirjaston mukana pesiytyisi yliopistoajatus Kasvatusopilliseen korkeakouluun. Ja oikeassahan Kouluhallituksen herrat olivat.

Tärkeä askel kohti yliopistoa oli laajennus oppikoulunopettajia valmistavaksi korkeakouluksi vuonna 1958. Korkeakoulun 25-vuotisjuhlia ja uuden päärakennuksen vihkiäisiä vietetttin toukokuussa 1959. Juhlallisuudet aloitettiin korkeakoulun kirjastossa. Kunniavieraana oli presidentti Urho Kekkonen.

”Tämähän on suurenmoinen kirjasto”, huudahti Kekkonen ja oli aidosti yllättynyt kokoelmien laajuudesta.

Siinä oli perusta yliopistolle ja se tehtiin toimittajillekin selväksi. Kirjastonhoitaja, teol lis. Pekka Raittila (1923–1990) oli taatusti tyytyväinen otsikkoon seuraavan päivän Keskisuomalaisessa: ”Kirjaston kehitys määrää korkeakoulunkin kehityksen”.

 

Nykyaikaa leimaa nettiavaruus, mutta silti tiede ilman kirjastoa ja sen hyvää palvelua on mahdotonta.

Tätä kolumnia olisi tuskin kirjoitettu, ellei aina ystävällinen informaarikko Marita Jokinen olisi auttanut vuosina 1990–1991 niin väsymättömän avuliaasti lähteiden etsimisessä.

Onnittelut Jyväskylän yliopiston 100-vuotiaalle kirjastolle, jolle olen henkilökohtaisestikin paljosta kiitollinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.