Yrittäjille luotava paremmat edellytykset toimimiseen

Ainoastaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat työllistäneet kiitettävästi kansalaisiamme vuodesta 2000 lähtien. Totuus on, että ne tällä hetkellä pitävät Suomen taloutta koossa. Sen sijaan monikansalliset ja suuret pörssiyritykset ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille.

Hallituksen tulisi ehdottomasti helpottaa kotimaisten yrittäjien toimintaa mm. Viron mallin mukaisella yritysverolla. Siinä yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta. Verokanta on paljon yritysystävällisempi kuin Suomessa.

Yritysten olisi paljon helpompi investoida kehittämiseensä. Teemme vakavan virheen, jos Suomen työllisyydestä huolta pitävä PK-sektori joutuu vielä kireämpään tilanteeseen. Suomen Pienyrittäjät ry on ilmaissut suuren huolensa siitä, että monet yrittäjät ovat siirtämässä toimintansa Viroon.

Yrityksiä helpottaisi perustettavan yrityksen alv:n rajan nostaminen 50 000 euroon vuodessa. Pitäisi myös pohtia mallin soveltuvuutta henkilöyhtiöille ja henkilötunnuksille.

Nykyinen 8 500 euron alv raja on aivan liian matala. Se on suuri riski yrittäjälle. Tällä hetkellä aloittavista yrityksistä kaatuu arviolta 80 prosenttia. Meillä on n. 45 000 yrittäjää, joiden tulot ovat vähemmän kuin 1000 euroa kuussa. Jos alv rajaa nostettaisiin, nämä kaatumiset voitaisiin estää.

Rasitteeksi yrittäjälle koituu myös se, että kun 8 500 euron raja ylittyy, hän joutuu maksamaan alv:n taannehtivasti. Mielestäni tällainen taannehtivuus pitäisi poistaa myös tästä esitetystä 50 000 euron rajasta.

Yrittäjien jaksamisen tukemiseksi kannattaisi selvittää, voisiko pienille kaupan yrittäjille ja myös muille pienille yrittäjille muodostaa lomittajarenkaita samaan tapaan kuin maatalousyrittäjille. Tämän olen pariin otteeseen tuonut esille eduskunnassa. Myös yrittäjien sosiaaliturva pitää saada samalle tasolle palkansaajien kanssa.

Kerään parhaillaan nimiä lakialoitteeseeni, jonka tarkoituksena on muuttaa konkurssikäytäntöä siten, että konkurssituomiolla ei velvoiteta yritystä ja sen takaajia vastaamaan velasta, joka ei kuulu yrityksen tai sen takaajien vastuulle.

Lainmuutoksen jälkeen konkurssituomio perustuu tuomioistuimen toteamaan konkurssisaatavan todelliseen määrään, joka ilmenee velan saamisdokumenteista.

Vuonna 2004 muutettuun konkurssilakiin jäi aukko, jonka seurauksena tuomioistuin voi hyväksyä konkurssisaatavan toteamatta sen oikeaa määrää. Siten konkurssituomiolla määritelty maksuvelvoite voi olla virheellinen.

Koska nykyinen lainsäädäntö voi edistää aineellisesti virheellisiä tuomioita, on perusteltua muuttaa konkurssikäytäntöä siten, että tuomion perusteena ovat tuomioistuimen toteamat oikeamääräiset konkurssisaatavat.

Aineellisesti virheellisten tuomioiden muuttamisesta oikeamääräiseksi ei ole selkeää säädöstä, eikä se kuulu myöskään korkeimman oikeuden tehtäviin, vaikka sille esitettäisiin dokumentit velkavastuun oikeasta määrästä.

Näennäisestä oikeusturvasta huolimatta velallisen asema on käytännössä niin huono, että ongelma on korjattavissa vain velan oikean määrän toteamisen varmistavalla nimenomaisella säädöksellä.

Yrittäjät joutuivat 90-luvun alun lama-aikana turvautumaan sosiaaliturvaan menetettyään kaiken omaisuutensa lisäksi työpaikkansa. Tällä lainmuutoksella on merkitystä yrittäjyyttä harkitseville.

Kokemukset varsinkin 90-luvun liikamääräisiä velkavastuita vahvistaneista konkurssituomioista vaikuttavat kielteisesti uusien yritysten syntymiseen.

Konkurssituomiolla, joka perustuu konkurssivelkojen oikeaan määrään, on välitön myönteinen vaikutus kansantalouteemme.

Hallituksen on tehtävä uusia linjauksia yrittämiseen. Vaikka se puhuu yrittäjien tukemisesta, ei konkreettisia toimenpiteitä ole nähty.

Hallitus vaikuttaa varsin heikkolahjaiselta, mitä tulee yrittäjien ymmärtämiseen. Sitä ei ole saanut herätystilaan edes EU:sta tullut nootti kilpailukyvyttömyydestämme. Eikö hallituksella ole silmiä nähdä ja korvia kuulla mitä yrittäjillemme tällä hetkellä kuuluu?

Toivon, että nämä parannusehdotukset otetaan vakavasti, muuten Suomea kohtaa suuren luokan talouskatastrofi.