Yrittäjyysyhteiskuntaan on matkaa

Monenmoiset asiat askarruttavat pienyrittäjän arjessa. Kun pohditaan maan kilpailukykyä ja sen houkuttelevuutta yritystoiminnalle, törmätään pullonkauloihin palveluissa, säädöksissä, lainvalmistelussa ja toimeenpanossa.

Ensin uudistukset saattavat valmistelussa tuntua suurina tehomiljoonina ja edistyksinä. Käytännön tasolle mennessä yrittäjä joutuu pohtimaan, oliko tämä edistystä vai ihan muuta.

Tässä muutamia ajankohtaisia esimerkkejä pienyritysvaikutusten arvioinnin merkityksestä.

 

Suomen Yrittäjien julkaiseman tuoreen selvityksen mukaan yrityksiltä perittävissä palvelumaksuissa on huomattavia eroja eri pankkien välillä. Edullisimmissa pankeissa kustannukset ovat useita kymmeniä prosentteja pienemmät kuin kalleimmissa pankeissa. Esimerkkiyrityksissä kustannukset pankkipalveluista ovat nousseet jopa yli 30 prosenttia vuodesta 2010.

E-laskutuksesta koituu yrittäjälle lisäkustannuksia, mutta myös huomattavia tehostuksia ja säästöjä, kun suoraveloitustoiminto poistuu kokonaan käytöstä vuoden 2014 alussa. E-laskupalveluita tarjoavat myös muut tahot kuin pankit.

 

Yhdenvertaisuuslakia ollaan muuttamassa. Esitysluonnoksen mukaan yhdenvertaisuuslakia sovellettaisiin tulevaisuudessa myös yritysten välisiin suhteisiin ja yritysten sisäiseen päätöksentekoon.

Lain soveltamisalan laajentaminen voisi aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja avaisi mahdollisuuden perusteettomien väitteiden esittämiseen. Todistusvastuu syrjimättömyydestä jäisi esityksen mukaan tilaajayritykselle, joka on vain halunnut tehdä liiketoimintansa kannalta järkevimmän ratkaisun.

 

Keväällä päätetty yhteisöveron lasku keventää osakeyhtiöiden verotusta. Kehysriihen lopputulos kannustaa yrittämiseen ja yritysten kasvattamiseen. Pk-yrityksistä noin puolet on kuitenkin elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä, joihin ei sovelleta juuri yhteisöverokantaa.

Kehysriihen sinänsä erittäin hyvä verouudistus ei siis auttanut pienyrityksiä. Päinvastoin niiden verotus on jopa kiristynyt pääomaverotuksen kiristyessä. Verotus on siis eriytynyt eri yhtiömuotojen välillä.

Tämä ei ole oikeudenmukaista pienille henkilöyhtiöille ja toiminimille.

 

Suomen logistista kilpailukykyä halutaan parantaa nostamalla rekkojen suurimpia sallittuja kokoja. Tällä on tavoitteena päästä kuljetuskustannuksissa lähemmäksi keskieurooppalaista tasoa suurien etäisyyksien maassamme.

Ammattiautoilijoiden suuri huolenaihe on teiden kunnostukseen varattujen määrärahojen riittävyys. Varattu lisärahoitus, 55 miljoonaa euroa, riittää tuskin kriittisimpien kohteiden kunnostukseen. Myönteistä on, että tuoreen kuljetusbarometrin mukaan odotukset kuljetuskysynnästä ja sen kannattavuudesta ovat hieman virkistyneet alkuvuodesta, mutta kysyntä jakautuu maahan epätasaisesti.

 

Täysin yhdenmukaista ja syrjimätöntä yrittäjyyden maailmaa ei ole. Voimme kuitenkin parantaa yritysvaikutusten arviointia ja edistää maamme työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittymiselle elintärkeän pienyrityssektorin mahdollisuuksia.

 

Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.