Yrittämisestä ei ole puutetta

Nuorille Töitä -projektin taival alkaa olla loppumetreillä. Viimeisen lähes kahden vuoden aikana olemme tavanneet satoja työnantajia, nuoria työnhakijoita, opiskelijoita, oppilaitosten edustajia, etsiviä nuorisotyöntekijöitä sekä hankkeiden ja kuntien työntekijöitä koko Keski-Suomen alueella.

On ollut ilahduttavaa huomata, että kentällä on todella hyvä ”pöhinä” ja ”nuorille töitä! -henki”. Nuorten parissa toimivat tekevät valtavasti töitä sen eteen, että nuori, olipa hänen tilanteensa mikä tahansa, pääsisi elämässään eteenpäin ja saisi työpaikan.

Keskisuomalaisista kunnista löytyy laajoja yhteistyöverkostoja ja työllisyyttä tukevia hankkeita, joissa tehdään vilpittömästi töitä nuorten parhaaksi. Siitäkin huolimatta tuntuu siltä, että nuorisotyöttömyyden kanssa painiessa ollaan tekemisissä massiivisen möhkäleen kanssa.

Kaikista hyvistäkin toimista ja yrityksistä muodostuu pirstaleinen kokonaisuus, jossa nuoren ohjaaminen viranomaiselta ja hankkeelta toiselle on hankalaa.

Ja vaikka kentällä olisi kuinka päteviä ohjaajia ja toimijoita tahansa, on kaikki se hyvä työ vain hetkellistä ensiapua nuoren työttömyyteen, jos avoimilta työmarkkinoilta ei yksinkertaisesti löydy työpaikkoja.

Nuorisotyöttömyydestä puhuttaessa voidaankin keskittyä kahteen asiaan, jotka on hyvä pitää erillään: on nuoriin itseensä liittyvät asiat, kuten työnhakuun sparraaminen ja elämänhallintaan liittyvien taitojen kehittäminen sekä syrjäytymisen hoito ja ennaltaehkäiseminen.

Sitten on myös se toinen puoli: työmarkkinoiden kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen.

Jos nuorille ei ole tarjota työpaikkoja, on heillä vaarana joutua hankelimboon, jossa pompitaan työpajasta, koulutuksesta ja aktivointitoimesta toiseen, vaikka sen ensisijaisen ohjauksen päätepysäkin pitäisi olla oikea työpaikka.

Työelämässä törmää moniin ärsyttäviin sanontoihin, kuten ”ottaa koppi”. Tällä hetkellä nuoret tuppaavat olemaan niitä palloja, jotka odottavat, että se kopin ottaja olisi työnantaja, eikä jo ennestään tuttu hanketyöntekijä.

Kaikki edellä mainittu on kuitenkin vain osa nuorisotyöttömyyden kokonaisuudesta. Suurin osa nuorista työnhakijoista ei edes tarvitse sen kummempaa ohjausta; he ovat jo täysin valmiita näyttämään kyntensä työpaikoilla.

Olemme esitelleet tällä sivulla maanantaisin viikon työnhakijoita, jotka kaikki ovat olleet aktiivisia, päteviä ja oma-aloitteisia hyviä tyyppejä. Näiden nuorten osaajien ongelma ei ole syrjäytyminen, saamattomuus tai päihdeongelmat, vaan se, etteivät he yksinkertaisesti kovasta yrittämisestä huolimatta löydä töitä.

Väitän, että nuorten työllistyminen ei hoidu pelkällä työttömyydenhoidolla, jos korkeammalta tasolta ei saada tukea uusien työpaikkojen luomiseen. Jäädäänkö siis odottamaan jossain hamassa tulevaisuudessa sarastavaa kangastuksenomaista nousukautta, vai etsitäänkö oikeasti järeitä aseita uusien työpaikkojen synnyttämiseen?

Vastausta odotellessa haluamme kiittää kaikkia mahtavia tyyppejä ja yhteistyökumppaneita Nuorille Töitä -projektin varrelta.

Kiitos, jatketaan yrittämistä!

Kirjoittaja on Keski-Suomen TE-toimiston Nuorille töitä -projektin projektisuunnittelija.