Yrityksen ei kannata viedä euroja kaatopaikalle

Mitä yhteistä on teurastamolla ja sementtitehtaalla?

Ei paljon muuta kuin symbioosi: molemmat hyötyvät toisistaan. Teurasjätteestä tuotettu jauho on sementtitehtaalle hyödyllinen raaka-aine, teurastamolle jätteestä puolestaan tulee nykyään kustannusten sijaan lisätuloja. Teurastamo on myös kehittänyt bisnestään edelleen niin, että se mädättää loput jätteestä energiaksi, lannoitteeksi ja mineraaleiksi, jotka se taas voi myydä eteenpäin.

Samantapaisia symbiooseja on löytynyt mitä erilaisimpien yritysten välille: lannoitetehtaiden jätehöyryä ja hiilidioksidia hyödynnetään kasvihuoneissa, vanhoista röntgenkuvamateriaalista on erotettu hopeaa myyntiin.

Nämä tarinat ovat vain jäävuoren huippu. Euroopassa yhä useammat yritykset ovat alkaneet järjestelmällisesti käyttää toistensa hyödyntämättömiä resursseja: jätettä, kuljetuksia ja osaamista.

Pelkästään Britanniassa teollisia symbiooseja kehittävässä ohjelmassa on mukana 15 000 yritystä. Yhteistyön avulla ne ovat voineet leikata kustannuksia, vähentää ongelmajätteiden määrää, luoda uusia tuotteita ja laajentaa bisnestään.

Britanniassa syntynyt Teolliset symbioosit -malli on käytössä jo muun muassa Kiinassa, Brasiliassa ja Hollannissa. Britanniassa on laskettu, että teollisten symbioosien avulla saavutetaan vuosittain yli 400 miljoonan euron taloudellinen hyöty, ja sen kautta on luotu tai säilytetty noin 10 000 työpaikkaa.

Vaikka kierrätys on Suomessa esimerkiksi paperin tai lasin suhteen huippuluokkaa, yritysten keskinäinen ja eri sektorien välinen materiaalikierto on meillä hävettävän vähäistä – tai myönteisemmin sanoen siinä on valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Yli 90 prosenttia niistä luonnonvaroista, jotka ihminen ottaa käyttöön, muuttuu jätteeksi jo tuotteen valmistusprosessin aikana. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on kääntää jätteiden määrä laskuun vuoteen 2016 mennessä, mutta toistaiseksi jätevuori on vain kasvanut.

Poltamme ja kuljetamme kaatopaikoille hyvää tavaraa, raskaat rekat kulkevat pitkiä taipaleita puolitäysinä ja kalliisti rakennetut tilat kumisevat tyhjyyttään.

Jyväskylässä on kuitenkin tahtoa tehdä asioita toisin. Kaupunki on mukana Sitran Kohti resurssiviisautta -hankkeessa, joka testaa muun muassa sitä, miten yritysten väliset teolliset symbioosit voisivat toimia Keski-Suomessa.

Jos teolliset symbioosit alkaisivat toimia Suomessa yhtä hyvin vaikka Britanniassa, meillä taloudelliset hyödyt saattavat Sitran arvion mukaan olla vuosittain noin 40 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus olisi jopa tuhannen työpaikan luokkaa.

Prosessi on ihmeellisen yksinkertainen: yritysten edustajat kokoontuvat saman pöydän ääreen ja kirjoittavat vihreälle lapulle, mitä heillä on, ja keltaiselle lapulle sen, mitä he tarvitsevat. Helsingissä menetelmää kokeiltiin maaliskuussa ensimmäistä kertaa, ja sen tuloksena syntyi peräti 119 potentiaalista symbioosia. 15. toukokuuta jyväskyläläiset voivat panna paremmaksi: pöydässä on vielä paikkoja vapaana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.