Yritysjohtajien mopot keulivat somessa

Usein on ollut helppoa vierittää syy pörssin lyhytjänteisyydestä päiväkauppiaille tai rahastoille. On kuitenkin alkanut näyttää siltä, etteivät yleensä kieli keskellä suuta viestivät yritysjohtajat ole enää sivustaseuraajia.

Viime aikoina johtajat ovat innolla jakaneet sosiaalisessa mediassa lehtijuttuja, jotka valavat uskoa oman yhtiön osakkeen ympärille. Seuraavassa on parhaat palat parin viime viikon ajalta:

”Mutta minäpä en myy yhtään osakettani, en ainakaan ennen 2017 tulosjulkistusta”, vannoi erään suuryhtiön hallitusjäsen median kerrottua yhtiön sisäpiirin osakemyynti­aallosta.

Samoihin aikoihin toisen yhtiön johtaja jakoi some-­tilillään jutun, jossa kerrottiin, että kyseisestä yhtiöstä ”voi vielä syntyä kelpo osake”. Hän lisäsi, että ”hyvä on tosin tuotto ollut nykyisinkin”.

Kolmannen yhtiön johtaja jakoi taas nettiartikkelin, jonka mukaan johtamansa yhtiö on ollut ”yksi pörssin kovimmista viime vuosien yllättäjistä”. Saman henkilön tililtä löytyy joulun alla jaettu aamukatsaus, jossa muuan pankki nosti johtajan yhtiön osakkeen tavoitehintaa.

Parin viime viikon some-suoritusten sarja sai kruununsa tiistaina, kun suurehko pörssiyhtiö jakoi sosiaalisen median tilillään nettiartikkelin, jossa yhtiön todettiin nousseen mediassa ”vuoden 2018 kiinnostavimpien osakkeiden joukkoon”. Minulta olikin jo tiedusteltu tiedänkö, kuinka alas osinkoyhtiö voi vajota. Nähtyäni yhtiön promoavan kuumien osakkeiden listaa vastaan, että tiedän.

Kukaan ei ole tehnyt mitään laitonta. Yritysjohdon pitäisi kuitenkin pyyhkiä talous­lehdistön kuumien osakkeiden ranking-listauksilla ja analyytikoiden suositusmuutoksilla sitä, minkä pyyhkimiseen tarvitaan yleensä suomalaisen metsäteollisuuden ajattomia keihäänkärkituotteita.

Rahoitusteorian mukaan osakekurssi seuraa pitkällä aikavälillä liiketoiminnan oikeaa kehitystä. Siksi johtajien kannattaisi pitää fokus yhä itse asiassa ja jättää vuoden voittajaosakkeista keskuste­leminen aivan muille.

Lyhyellä aikavälillä osakkeen markkinahinta on aina altis muutoksille sijoittajapsykologiassa ja tunnelmissa. Näihin voivat vaikuttaa sisäpiiriläisten toimet, kuten osakekaupat ja ulostulot julki­suudessa. Näin osakkeen hetkellinen hinta voi poiketa merkittävästikin yhtiön pitkän aikavälin liiketoiminta­kehityksestä, kun muut sijoittajat tulkitsevat sisäpiirin toimia.

Moni johtaja toivoo yhtiönsä osakkeen noteerattavan mahdollisimman korkeaan kurssi­tasoon. Tämä on ajatuksena vaarallinen.

Hyvä johtaja haluaisi osakkeella käytävän kauppaa jatku­vasti lähellä liiketoiminnan oikeaa suorituskykyä. Miksi? Siksi, että mikäli osakekurssi kulkee lyhyessäkin juoksussa tandemissa liiketoiminnan kehityksen kanssa, muodostuu jokaisen sijoittajan tuotto yhtiön liiketoiminnan kehityskaaren mukaisesti. Näin kukaan ei hyppäisi kelkkaan kuplassa.

Oman yhtiön analyysien jakelun ja sisäpiirikauppojen kommentoinnin sijaan johdon kannattaisi houkutella pitkäjänteisiä ja liiketoiminta­orientoituneita omistajia lyhytjänteisten ja markkinaorientoituneiden sijaan. Voi vain arvailla, millaisia omistajia some-johtajat yrittävät nyt kosiskella. Niitäkö, jotka innostuvat pörssiin mukaan viimeisten joukossa?

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.