Yrityspalvelut turvattava kasvupalvelu-uudistuksessa

Eduskunnan talousvaliokunta pyysi Keski-Suomen kauppakamarilta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Asiaa on tullut siis pohdittua useasta näkökulmasta Keski-Suomen kannalta.

Esityksessä on paljon hyvää, mutta moni asia vaatii tarkennuksia. Siinä on käsitelty laajasti uudistuksen lähtökohtia, toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä vertailtu sisältöä muiden maiden toimintaan.

Pyrkimys mahdollisimman vähään sääntelyyn on hyvä asia, sillä se tukee maakunnan itsehallintoa ja alueiden tarpeista lähtevää palveluvalikoimaa ja alueen kehittämistä. Esityksessä on kuitenkin muutamia kohtia, joista olen huolissani yritysten kannalta ja joita haluan painottaa.

Esityksen toteuttamisvaihtoehdoista paras olisi vaihtoehto 3, jossa esitetään, että maakunta voisi itse tuottaa kasvupalveluita ainoastaan markkinapuutetilanteessa. Tämä mahdollistaisi markkinoiden avautumisen yrityksille, palveluiden mahdollisimman tehokkaan tuottamisen sekä uuden kasvupalveluliiketoiminnan syntymisen.

Mielestäni esitys ei toteudu suunnitellusti, mikäli markkinaehtoisuutta lisätään vain yhtiöittämällä maakunnan palveluja. Markkinapuutetilanteiden tulkinta voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi. Laissa olisi hyvä luetella keinot markkinapuutetilanteiden toteamiseksi. Mielestäni maakunnan ei tule tuottaa palveluita itse, jos palveluntuottajia löytyy alueelta.

Palveluntuottajien velvollisuuksia määriteltäessä on huomioitava, että siinä pyritään yritykselle jouhevimpaan ja kustannustehokkaimpaan sekä vähiten byrokraattiseen tapaan hoitaa velvollisuudet. Silloin toiminta on ketterämpää ja kustannustehokkaampaa.

Kriteeristö velvollisuuksista ei myöskään saa olla byrokraattinen ja vaikea, jottei sillä suljeta hyviä toimijoita pois. Tarjouspyyntöjen on myös oltava sen suuruisia, että pk-yrityksilläkin on mahdollisuus tarjota palveluita. Kilpailutilanteen on oltava mahdollisimman aito.

Koska suurin osa maakunnille osoitetuista varoista menee sote-palveluiden järjestämiseen, olen huolissani siitä, että kasvupalveluille ei riitä resursseja tai niitä mahdollisesti leikataan tulevaisuudessa. Siksi rahoituksellisesti on huomioitava, että myös kasvupalveluille yrityspalveluiden osalta korvamerkitään rahoitusta ja resursseja.

Tällä hetkellä alueelliset kansainvälistymisen resurssit koetaan liian vähäisiksi. Kuitenkin kansainvälistyminen on kasvuyritykselle varsin oleellista ja keskeistä.

Maakunnat vastaisivat myös alueitaan koskevien rakennerahasto-ohjelmaehdotusten laatimisesta. Haluan painottaa, että pohjoisen Keski-Suomen kuuluminen EU:n asettamaan 2. tukialueeseen tulisi säilyttää jatkossakin.

Maakunnan kehittämisrahasto, AIKO-rahoitus ja muut sen tyyppiset ketterät rahoitusinstrumentit tulisi säilyttää maakunnissa, sillä EU:n rahoittamat EAKR- tai ESR-hankkeet ovat monesti yrityksille ja organisaatioille liian raskaita toteuttaa, eivätkä ne aina taivu innovatiivisiin kokeiluihin. Lisäksi niiden hallinnointi on varsin byrokraattista.

On hyvä asia, että esityksessä kannustetaan maakuntia, alueen kuntia ja muita toimijoita, kuten järjestöjä, yhteistyöhön. Yhteistyötä tulisikin rakentaa maakunnan sisällä eri toimijoiden välillä kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Yhteistyö on tärkeää päällekkäisyyksien minimoimiseksi eri toimijoiden välillä.

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .