Äänestysikärajassa on monia ongelmia

Varapäätoimittaja Inkeri Pasanen otti (Ksml 14.6.) myönteistä kantaa siihen, että äänestysikäraja eduskuntavaaleissa - kuten eräissä yhdistyksissä - olisi 16 vuotta 18 vuoden asemasta. Aikaisemmin äänestysikäraja oli 21 vuotta.

Pasanen ihmettelee sitä, että maakuntalehtien kyselyssä helmikuussa kolme neljästä vastaajasta kannatti äänioikeuden säilyttämistä ennallaan. Kansanedustaja Ben Zyskowicz nauratti kokoomuksen puoluekokousväkeä Jyväskylässä arvelemalla, että ainakin 63-vuotias Ilkka Kanerva haluaisi alentaa äänioikeuden rajaa 16 vuoteen.

Ymmärrän useita Pasasen perusteluja joskaan en ilman varauksia.

Pasasen mukaan useat nuoret kypsyvät nykyaikana varhain ja joutuvat ottamaan kantaa mm.tulevaan jatkokoulutukseen ja työhön. Mutta toiset taas (etenkin yläasteen opettajat) ovat sitä mieltä, että aika monet oppilaat eivät nykyisin lainkaan ole kiinnostuneita tästä puolesta, vaan heillä opettajien sekä koulutovereitten kiusaaminen on etualalla (jatkuva kiusaaminen on ollut myös koulusurmien takana).

Pasasen mukaan monet nuoret ovat nykyisin kiinnostuneita mm. rauhantyöstä ja ympäristökysymyksistä sekä osallistuvat erilaiseen järjestötoimintaan kuten seurakuntatyöhön jo 16-vuotiaina, miksi ei siis myös kansanedustajien valintaan. Mutta kuinka suurta osaa 16-vuotiaista tämä koskee? Ja tulisiko äänioikeuden mukana harkita muita täysikäisyyden tuntomerkkejä kuten vastuuta omasta toimeentulosta, oikeudesta päästä ravintolaan, ostaa mielin määrin tupakkaa ja alkoholia? Näissähän ikäraja on nyt18 vuotta.

Pasanen toteaa, että äänestysinnokkuus on hiipunut viime aikoina - mutta mikä sen takaa, että äänestysprosentti I6-vuotiaiden mukana nousisi?

PAULI LAMPINEN lehtori, eläkeläinen Jyväskylä