Äänestysprosentti jäi alhaiseksi

EU-parlamentin vaalit on käyty ja tulos on se mikä on. Asiakysymyksiä ei käsitelty, vaan vaalikampanjat olivat lähinnä kahvinjuontia, makkaranpaistoa ja mukavien puhumista, joten ei ole ihme, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi maalaisjärkisten ihmisten jäädessä pois vaaliuurnilta.

Demokratiassa, jos nykyistä järjestelmää voidaan edes kutsu demokratiaksi, haetaan vallalle oikeutusta äänestäjiltä. Hyväksyttävänä äänestysprosenttina voidaan pitää sitä, että 60 prosenttia äänioikeutetuista äänestää ja vallankäyttöä voidaan pitää jollain lailla hyväksyttävänä.

Näissä vaaleissa kävi toisin päin eli 60 prosenttia jätti äänestämättä. Hyvällä syyllä voi sanoa, että valituilla edustajilla ei ole kansan enemmistön tukea ja niinpä näiden edustajien , jos heillä on edes jonkinlaista selkärankaa, tulisi kieltäytyä edustuksesta ja todeta, etteivät valtuudet riitä.

Eihän näin kuitenkaan käy, vaan edustajat jatkavat humppaa entiseen malliin ja etsivät uusia partnereita Brysselistä kurmuuttaakseen kansalaisia entistä kovemmin, jotta päästäisiin tästä vihoviimeisestä tasa-arvoistamisesta ja palattaisiin 1950-1960-luvuilla vielä vallinneeseen aikaan, jolloin herra oli herra ja työmies oli työmies.

Vaikka äänestysprosentti nyt jäikin alhaiseksi, niin ilmeisesti seuraavissa EU-vaaleissa saatetaan ihmiset pakottaa äänestämään, kuten nyt on laita joissakin maissa.

Ehkäpä siten saadaan äänestysprosentti nousemaan vaikkapa yli 110 prosentin ja lyödään erään entisen paratiisivaltion äänestysprosentit kirkkaasti.

KARI PUIKKONEN Jyväskylä, Palokka

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 23.5.

Muutto ja muutos

Seurakunta ja tilakiistat

Lyhyet 23.5.

Kuntien verkkoyhtiön tervehdyttämisen haasteet

Tarvitsemme EU:ta

Kansankirkon leipä on mautonta

Lyhyet 22.5.

Lyhyet 22.5.

Maisemamme on nyt pelkkä muisto

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.