Ääntä ja vimmaa lukioista

Koulutuskuntayhtymän ennakoiva ja keinoja kartoittava varautuminen toisen asteen rahoituksen vähenemiseen on kirvoittanut vimmaisia kommentteja lukiokoulutuksen alasajosta. Logiikka on outo: olisiko parempi työntää pää pensaaseen ja toivoa, että joku maksaa laskut?

Kuntayhtymän lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on vuodesta 2013 leikkaantunut 1,7 miljoonaa euroa vuositasolla eli yli 10 prosenttia. Maakunnan lukiot ovat menettäneet yhteensä 1,6 miljoonaa. Esimerkiksi Laukaan yksikköhinta on pienentynyt 17, Muuramen 16 ja Petäjäveden yli 15 prosenttia.

Toisen asteen koulutuksen lakien kaatuminen ei helpota tilannetta. Niiden käsittelyssä säädökset ja säästöt menivät sekaisin. Keski-Suomen edunvalvonnan näkökulmasta erityisesti rahoituslain raukeaminen oli onnetonta.

Koulutuskuntayhtymä olisi voittanut uudella mallilla lähes kolme miljoonaa vuodessa. Suurimmat häviäjät olisivat olleet Helsinki ja Tampere, jotka yhteensä olisivat menettäneet yli 8 miljoonaa. Ehkä monelle yllätys, mutta Keski-Suomen kuntien lukiotkin olisivat kokonaisuutena saaneet yli puoli miljoonaa euroa enemmän kuin nykymallilla!

Rakennelaki olisi epäilemättä pakottanut koulutuksen järjestäjiä yhteistyöhön, johon liittyviä keskusteluja käytiinkin maakuntaliiton koordinoimana. Hyvä vai huono esitettyjen miljardisäästöjen valossa?

Koulutuskuntayhtymä on määrätietoisesti tasapainottanut lukioiden taloutta. Jos edes vuoden 2013 yksikköhintataso olisi säilynyt, lukiokoulutuksen talous olisi jo tehdyillä toimilla ollut tasapainossa ensi vuonna. Jossittelu ei auta, ja siksi on pyydetty lukiokoulutuksen johtokunnan näkemystä uudessa tilanteessa.

Rankkojakin arvioita vaihtoehdoista ja vaikutuksista tarvitaan vastuulliseen päätöksentekoon. Viime kädessä koulutuskuntayhtymän valtuusto päättää lukiokoulutuksen resurssit ja tavoitteet. Tälle vuodelle valtuusto on varautunut rahoittamaan lukiokoulutusta 2,2 miljoonaa euroa yli yksikköhintarahoituksen. Kuntayhtymän vakaassa taloustilanteessa tämä ei ole ongelma, mutta järkevän aikavälin tavoitteena on lukioiden tulojen ja menojen tasapaino.

Jyväskylän lukiokoulutuksen rakennemuutos uusiin lukioihin ja toimintaympäristöihin koko ajan heikkenevässä valtakunnallisessa taloustilanteessa on puhututtanut paljon. Aito liike synnyttää ääntä ja väistämättä myös muutosvastarintaa. Toinen vaihtoehto on olla hissukseen ja odotella – asioillahan on tapana järjestyä?

Vesa Saarikoski

kuntayhtymän johtaja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.