Älkää hävittäkö elintärkeitä uhanalaisia sademetsiä

Joka vuosi sademetsää hakataan n. 150 000 km² eli puolet Suomen pinta-alasta. Syitä sademetsien tuhoamiseen on monia, muun muassa se, että sademetsien harvinaisia puulajeja halutaan hyödyntää teollisuudessa.

Mielestäni on täysin väärin hävittää sademetsiä, jotka ovat elintärkeitä kaikille eliölajeille: puolet maapallon eliölajeista elävät sademetsissä, ja loputkin lajit hengittävät sademetsien tuottamaa happea.

Sademetsien luonto on valtavan monimuotoista. Vaikka sademetsät kattavat vain kuusi prosenttia maapallon pinta-alasta, niissä elää silti puolet maapallon eliölajeista.

Sademetsien tuhoaminen on kovaa vauhtia synnyttämässä sukupuuttoaaltoa, jota suuruudeltaan voi verrata dinosaurusten sukupuuttoon. Monet lajit, kuten suuret kissapedot ja metsänorsut ovat riippuvaisia sademetsistä.

Sama koskee monia puulajeja. Sademetsässä yhdellä hehtaarilla voi kasvaa jopa sata eri puulajia, saman verran kuin koko Euroopassa. Tästä seuraa se, että jotta jotakin tiettyä puulajia saataisiin tarpeeksi teollisuuden käyttöön, on metsää kaadettava huomattavan suurelta alueelta.

Hakkuu vahingoittaa metsiä myös muilla tavoilla. Metsiin tehdään paljon teitä, joka paitsi pirstoo metsää myös tuo sademetsän sisäosat ihmisten ulottuville. Silloin metsästys ja eläinkauppa lisääntyvät, ja usein kohteena ovat kasveja pölyttävät ja siemeniä levittävät eläimet.

Sademetsän puihin on sitoutunut valtavat määrät hiilidioksidia, joka vapautuu ilmakehään puita kaadettaessa. Kansanvälisten tutkimusten mukaan sademetsien hakkuut ja raivaus tuottavat jopa 20 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä ja vaikuttavat siis merkittävästi ilmaston lämpenemiseen.

Sademetsä ei uusiudu helposti, sillä ravinteet ovat sitoutuneina kasveihin ja puihin, joita nyt ollaan kaatamassa. Jos tähän malliin jatketaan, sademetsät voivat tuhoutua lopullisesti.

Monet suomalaiset ajattelevat tietysti, että sademetsät eivät ole suomalaisten ongelma tai että me emme olisi osallisina tai syypäinä sademetsien hakkuuseen. Kuitenkin EU on Keski-Afrikan sademetsäpuun tärkein tuoja, ja Suomesta sademetsää löytyy mm. parketeista, huonekaluista ja palmuöljydieselistä, jonka tekemiseen joudutaan raivaamaan todella paljon sademetsiä.

Palmuöljydieselin tuotannossa suomalainen Neste Oil on pian maailman suurin yhtiö. Monet lajit, mm. orangit ja sumatrantiikerit ovat sukupuuton partaalla palmuöljyplantaasien raivaamisen takia. Suomi ei ole tarpeeksi syrjässä. Asia kuuluu myös meille!

Jokainen kuluttaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sademetsien tuhoutumiseen, joko kiihdyttävästi tai hidastavasti.

Päätä nyt, että seuraavan kerran parkettiostoksilla ollessasi et osta sademetsien puista tehtyä parkettia. Usein sellaiset parketit ovat paitsi tehty uhanalaisista puista myös laittomasti hakattuja.

Esimerkiksi parketeissa ja rakennusmateriaalina suosittu merbau on uhanalainen puulaji, jota hakataan lähes pelkästään laittomasti Indonesian ja Papua Uusi-Guinean sademetsistä.

Miksi ihmiset haluavat tuhota sademetsät, maailman keuhkot? Halutaanko tosiaan hävittää puolet maapallon eliölajeista?

Mielestäni ihmisten tulisi todellakin herätä ajattelemaan tekojensa seurauksia. Myös tietoutta tästä toiminnasta pitäisi ehdottomasti lisätä. Itse en näe sademetsien tuhoamisessa yhtäkään hyvää puolta. Mieti minkälaista toimintaa kannatat.

Anna Hakola

Vaajakosken koulu 8F

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 25.5.

Koulussa huomio perustaitoihin

Alle 18-vuotiaan työllistäminen on vastuullinen teko

Hallitusohjelmaan kansallinen talous- taidon ohjelma

Sain hyvää palvelua

Suomen puolesta Euroopan unionissa

Lyhyet 24.5.

Lyhyet 24.5.

Haittaan liittyy uhka

Pidetään seurakunnassa syli avoimena partiolaisille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.