Adhd-lääkkeiden käyttö turvallista

Lasten adhd:n lääkehoito on viime viikkoina ollut esillä mediassa tavalla, joka on huolestuttanut ja syyllistänyt adhd-oireisten lasten vanhempia. On aiheellista oikaista joitakin väärinkäsityksiltä vaikuttavia asioita.

Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava oireyhtymä, josta on haittaa opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa.

Adhd-diagnoosia ei anneta tavalliselle, vilkkaalle lapselle. Diagnoosiin päätyminen edellyttää aina lapsen huolellista tutkimista ja laajoja selvityksiä lapsen tilanteesta ja suoriutumisesta. Adhd-diagnoosi tarkoittaa selkeät kriteerit täyttävää oirekokonaisuutta, joka on alkanut varhaislapsuudessa, jatkunut pitkään, ja aiheuttaa ikätasoon nähden merkittävää haittaa useassa eri toimintaympäristössä.

Lääkehoito ei koskaan saa olla ainoa adhd-lapsen saama hoito. Lasta itseään ja lapsen perhettä tukevat muut menetelmät ovat aina ensisijaisia. Lääkehoitoa ei aloiteta, mikäli nämä toimenpiteet auttavat lasta riittävästi.

Viime vuosina lisääntynyt lasten adhd:n lääkehoito Suomessa kertoo lääkärikuntamme lisääntyneestä tietoisuudesta hoidon tarpeesta ja hyödyistä, ei tavallisten, vilkkaiden lasten lääkitsemisestä. Vaikka lääkehoito on Suomessa lisääntynyt, se on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Lasten adhd:n lääkehoito edellyttää hyvää lääkärisuhdetta ja säännöllistä seurantaa. Suosituksen mukaan Suomessa stimulanttilääkityksen lapsille saa aloittaa lasten sairauksiin erikoistunut ja/tai tähän lääkehoitoon muuten hyvin perehtynyt lääkäri.

Suomessa tavallisimmin käytetyt lääkeaineet ovat metyylifenidaatti ja atomoksetiini, jossain määrin myös dekstroamfetamiini. Ne kaikki ovat runsaasti tutkittuja lääkkeitä. Niiden selkeä hyöty adhd-oireiden hoidossa ja myös mahdolliset sivuvaikutukset ovat hyvin tiedossa. Lääke, jota ei ole riittävästi tutkittu tai sen haitat ovat huomattavat, ei saa Suomessa myyntilupaa.

Myyntiluvan on nyt saamassa amfetamiinijohdannainen lisdeksamfetamiini. Tämä on herättänyt median mukaan huolta. Lisdeksamfetamiinin etuna kuitenkin on, että se muuttuu vaikuttavaksi vasta elimistössä, minkä vuoksi väärinkäytön mahdollisuus on vähäisempi.

Stimulantteja metyylilfenidaattia, dekstroamfetamiinia ja lisdeksamfetamiinia voidaan käyttää myös väärin. Sen vuoksi ne luokitellaan useissa maissa, myös Suomessa, huumausaineiksi, joiden määräämiseen tarvitaan huumausaineresepti. Huumausainereseptin avulla lääkemääräyksiä on helppo valvoa.

Metyylifenidaatista on kehitetty annostelumuoto, joka tekee väärinkäytön hyvin vaikeaksi. Atomoksetiinilla ei ole väärinkäyttöriskiä ja se on hoidossa teholtaan samaa luokkaa kuin stimulantit, mutta toistaiseksi sen kallis hinta on vaikuttanut käyttöön.

Stimulanttien ei ole osoitettu johtavan riippuvuuteen tai väärinkäyttöön adhd-potilailla. Sen sijaan on näyttöä siitä, että adhd:n asianmukainen hoito vähentää mahdollista myöhempää päihteiden käyttöä.

On mahdollista, että nykyinen kiireinen elämäntahtimme ja akateemisia taitoja korostava yhteiskuntamme on lisännyt tarkkaavaisuushäiriöiden esiintymistä. Ainakin ne vaikeuttavat olennaisesti adhd-oireisen lapsen selviytymistä ja ovat näin osaltaan altistamassa lasta syrjäytymiskehitykselle.

Adhd-oireisen lapsen hoitamatta jättäminen on selkeä laiminlyönti, joka kostautuu herkästi paitsi yksilölle itselleen, myös yhteiskunnalle.

Liisa Virkkunen

Lastentautien erikoislääkäri

hallituksen puheenjohtaja

ADHD-liitto ry

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme EU:ta

Kansankirkon leipä on mautonta

Lyhyet 22.5.

Lyhyet 22.5.

Maisemamme on nyt pelkkä muisto

Koulutusjärjestelmästä opintojärjestelmään

Lyhyet 20.5.

Lapset on syytä hankkia ajoissa

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.