Aikuiskoulutuksen uudistus hallitusohjelmaan

Suomen suurin vahvuus ja kansakunnan menestyksen edellytys on kaikille mahdollinen ja laajasti maksuton kouluttautuminen ja itsensä sivistäminen. Tästä on suuri kansallinen yksimielisyys, ainakin puheiden tasolla.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) esitti aikuiskoulutukseen täysremonttia (KSML 30.7.) Hänen esityksensä ”jatkuvan oppimisen oikeudesta” on tärkeä edellytys siihen, että ihminen pystyy joustavasti siirtymään työpaikasta ja ammatista toiseen työuransa aikana.

Muutenkin hänen esittämiään ehdotuksia olisi seuraavan hallituksen syytä ottaa tosissaan, hallituksen koostumuksesta riippumatta.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on esittänyt omia ratkaisumallejaan parin vuoden ajan. Keskeiset elementit olisivat seuraavat:

1. Perustaitotakuu, jolla parannetaan niiden 600 000 aikuisen osaamista, joilla on puutetta luku- tai digitaidoissa.

2. Alanvaihdosta tehtävä nykyistä helpompaa, esim. avoimen ammattiopiston avulla ja uudistamalla aikuiskoulutustukia.

3. Työttömyysajan hyväksikäyttö osaamisen kohentamiselle. Aktiivimallin kaltaisesta rankaisujärjestelmästä opiskeluun kannustamiseen.

4. Henkilöstökoulutusta tarjottava kaikille. Ammattitaidon ylläpito ja täydentäminen parantaa mahdollisuutta siirtyä tehtävästä toiseen.

Kokonaan oma lukunsa on lisäksi Jyväskylän Aikuisopiston emeritus rehtori Mikael Elglandin omassa mielipidekirjoituksessaan (KSML 3.8.) muistuttama tärkeä ja usein kilpailukykytarpeiden syrjäyttämä perusajatus siitä, että ihminen on muutakin kuin tuotannon tekijä.

Pitkään kurimuksessa olleet kansansivistystyö sekä kansalais- ja työväenopistot täytyy ottaa mukaan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen. Koulutusta ei pidä alistaa vain ja ainoastaan talouden tarpeisiin.

On ollut viisasta panostaa lisäresursseja varhaiskasvatukseen ja saada kaikille lapsille sosioekonomisesta taustasta huolimatta tasapuoliset lähtökohdat kasvun ja oppimisen poluille.

Varhaiskasvatus on tuottava investointi. Niin on myös aikuiskoulutus, kansantalouden ja työllisyyden kannalta.

Siksi valtakunnan päätöksentekijöiden on paneuduttava aikuiskoulutuksen uudistamiseen ja lisäresurssien suuntaamiseen myös sinne.

Aikuiskoulutus on myös mahdollistettava poistamalla sosiaali- ja työttömyysturvan karikoita sekä parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Se on kaikkien suomalaisten etu.

Osaamisvaje tulee inhimillisesti ja taloudellisesti kestämättömän kalliiksi.

Ahti Ruoppila

aluejohtaja

SAK

puheenjohtaja, Jyväskylän Aikuisopisto vuosina 2008–2017

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jyväsjärvi ja Rantaraitti ovat Jyväskylän keuhkot

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

Lyhyet

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.